asenteet
Yritysten monet kielet
Sari Maamies
Englannin kielen käytön leviäminen yhä useammille elämänaloille on ollut helposti havaittavaa ja hyvin nopeaa. Esimerkiksi …
Monikielisyys
Helsinki, Hesa vai Stadi
miten Helsingistä puhutaan?
Terhi Ainiala, Hanna Lappalainen
Helsinki tunnetaan myös Hesana ja Stadina. Perinteisesti Hesaa on pidetty muualla asuvien ja muualta muuttaneiden ja Stadia taas paljasjalkaisten käyttämänä. Missä määrin helsinkiläiset käyttävät näitä slanginimiä, ja mitä nimien käyttö voi kertoa identifioitumisesta helsinkiläiseksi?
Tunteet ja asenteet
Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita
Marja-Liisa Knuth
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Tunteet ja asenteet
Brändi ja brend
Venäjän uudissanat vertailussa
Elina Majuri
Yhteiskunnalliset murrokset heijastuvat kieleenkin. Niinpä myös Venäjän 1990-luvun dramaattiset muutokset ovat vaikuttaneet venäjän kieleen. Maailma muuttui Suomessakin 90-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Miten muutokset näkyvät venäjän ja suomen uudissanastossa?
Uudissanat
Asutko hyvässä osoitteessa?
Onnistuneita kadunnimiä Espoossa
Ulla Koistinen
Nimistöntutkija Sami Suviranta kirjoitti Kielikellossa 1/2008 ärsyttävinä tai hankalina pidetyistä kadunnimistä. Tässä tarkastellaan hyviä nimiä: mikä tekee kadunnimestä onnistuneen?
Rakennetun ympäristön nimet

Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat
Sisäisten sotien nimitykset
Jaakko Anhava
Kielikellon 1/08 Kysyttyä-palstalla Riitta Eronen vastasi kysymykseen, miksi monet historiantutkijat ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet suosittaa …
Keskustelua
Juhlamusikaalin aiheena äidinkieli
Riitta Eronen
Jyväskylän Lyseo juhlii 150-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi koulussa valmistettiin ja esitettiin keväällä 2008 Raili Kivelän …
Toimitukselta
Suomessa suomeksi monella tavalla
Sari Maamies
Suomessa asuu nykyisin yli sataviisikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Koska …
Toimitukselta