asenteet
Yritysten monet kielet
Sari Maamies
Englannin kielen käytön leviäminen yhä useammille elämänaloille on ollut helposti havaittavaa ja hyvin nopeaa. Esimerkiksi …
Monikielisyys
Helsinki, Hesa vai Stadi
miten Helsingistä puhutaan?
Terhi Ainiala, Hanna Lappalainen
Helsinki tunnetaan myös Hesana ja Stadina. Perinteisesti Hesaa on pidetty muualla asuvien ja muualta muuttaneiden ja Stadia taas paljasjalkaisten käyttämänä. Missä määrin helsinkiläiset käyttävät näitä slanginimiä, ja mitä nimien käyttö voi kertoa identifioitumisesta helsinkiläiseksi?
Tunteet ja asenteet
Suomenmaan kielet
Maamme kirjan asenteita
Marja-Liisa Knuth
Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.
Tunteet ja asenteet
Brändi ja brend
Venäjän uudissanat vertailussa
Elina Majuri
Yhteiskunnalliset murrokset heijastuvat kieleenkin. Niinpä myös Venäjän 1990-luvun dramaattiset muutokset ovat vaikuttaneet venäjän kieleen. Maailma muuttui Suomessakin 90-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Miten muutokset näkyvät venäjän ja suomen uudissanastossa?
Uudissanat
Suomen kielen kauneimmat sanat
Minna Pyhälahti
Kielen ärsyttävistä piirteistä on kirjoitettu tänä vuonna Kielikellon ykkös- ja kolmosnumerossa. Nytpä puhutaankin kauniista sanoista.
Tunteet ja asenteet
”Sielu särkyy, kun tuon sanan kuulee”
Raija Moilanen
Kielitoimisto kysyi lokakuussa 2007 Helsingin kirjamessuilla kävijöiltä suomen kielen ärsyttävintä sanaa perusteluineen. Mitä vastattiin ja …
Tunteet ja asenteet
”Tätä ärsyttävämpää ei ole! Hyi!”
Piia Joronen
Toisten ihmisten kielenkäytön kritisoiminen on suosittua paitsi lehtien yleisönosastoissa myös verkkokeskusteluissa. Yksi inhoaa niinkuttelua, toinen sanaa tahtotila. Mikä kielessä ärsyttää ja miksi?
Tunteet ja asenteet
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Asutko hyvässä osoitteessa?
Onnistuneita kadunnimiä Espoossa
Ulla Koistinen
Nimistöntutkija Sami Suviranta kirjoitti Kielikellossa 1/2008 ärsyttävinä tai hankalina pidetyistä kadunnimistä. Tässä tarkastellaan hyviä nimiä: mikä tekee kadunnimestä onnistuneen?
Rakennetun ympäristön nimet
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat