Boulangerie Bardoulet’n kroissantteja ja suklaatäytteisiä lehtitaikinaleivonnaisia, pain au chocolat. Kuva: Benoît Prieur. Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0).

Leivoskahvila on oivallinen paikka poimia ranskasta suomeen saapuneita sanoja. Jo kahvilan ovella tulee vastaan café, joka viittaa sekä kahviin että paikkaan, jossa sitä tarjoillaan. Sisällä, hyvin varustetussa leivostiskissä on tarjolla useita herkullisia sanoja, kuten makeat kanapee, masariini ja marenki tai ruokaisammat briossi, kreppi ja kroissantti.

Valitsen maisteltavakseni aiemmin paremmin voisarvena tunnetun kroissantin. Sen muoto voi eri paikoissa vaihdella croissantista tai kroisantista kotoisaan kroissuun. Tässä käyttämäni kroissantti-muoto on Kielitoimiston sanakirjan mukainen.

Kroissantti-sanan vaiheet

Mitä rapealta kuulostava kroissantti-sana merkitsee? Se on suomeen sopeutettu muoto ranskan croissant-sanasta [krwas’sɑ̃:], joka tarkoittaa jotakin kasvavaa ja lisääntymässä, nousussa tai kiihtymässä olevaa. Croissant on kasvamista merkitsevän, latinan crescere-verbistä juontuvan croître-verbin partisiipin preesens. Se voi toimia myös adjektiivina tai substantiivina, kuten tässä leivonnaisen merkityksessä.

Muotonsa ansiosta croissant-leivonnainen vertautuu kuun kasvavaan vaiheeseen. Suomeksi puhutaan puolikuusta tai sirpistä, joka vanhan muistisäännön mukaan C:n muotoisena supistuu ja D:n muotoisena ”däyddyy” eli täyttyy. Croissant ei siis tarkoita itseään kuuta, joka on ranskaksi la lune, vaan sen ensimmäisen neljänneksen vaihetta. Kroissantti on kuin täyttyvä ja kasvava kuu. 

Croissant-sanan historia ranskan kielessä on pitkä. Se on esiintynyt noin vuonna 1180 merkityksessä ’aika, joka kuluu uudesta kuusta täyteen kuuhun’, ja noin vuodesta 1260 alkaen sillä on tarkoitettu yleensä puolikuun muotoista esinettä. 1600-luvulla sana sai Turkkiin eli Osmanien valtakuntaan viittaavan merkityksen, ja viimein vuonna 1863 se esiintyi ensimmäistä kertaa sanakirjassa tarkoittamassa leipomotuotetta.

Suomenkielisiin sanakirjoihin croissant-sanan merkitys ’leivonnainen’ ilmestyi vasta myöhään. Agathon Meurmanin vuonna 1877 ilmestyneessä ranskalais-suomalaisessa sanakirjassa tätä merkitystä ei vielä ole, mutta Edwin Hagforsin sanakirjassa vuodelta 1954 se mainitaan: ”(– –) puolikuu; kuv. monenmoinen puolikuunmuotoinen esine, eritt. eräänl. vehnänen”.

Wieniläistyyppinen vehnänen

Kroissantin kiehtova historia vie meidät 1830-luvun lopussa Pariisiin perustettuun wieniläisleipomoon, boulangerie viennoiseen.

Tuntemattoman valokuvaajan vuonna 1909 ottamassa kuvassa Rue de Richelieullä sijainnut August Zangin ja Ernest Schwarzerin perustama leipomo. Kuva: Wikimedia Commons

Juuri boulangerie viennoisesta saattoi 1830- ja 1840-luvun vaihteesta lähtien ostaa croissanteja, jotka olivat wieniläisleipomon omia, runsaalla voilla leivottuja versioita itävaltalaisesta, kuunsirpin muotoisesta Kipfel-leivonnaisesta. Zangin kuunsirpit saivat pian jäljittelijöitä, ja kroissantista tuli yleisesti tunnettu leivonnainen.

Varsinainen kroissantin läpimurto kohti suursuosiota tapahtui vuoden 1867 maailmannäyttelyssä, jossa niitä oli saatavilla uunilämpiminä. Eräänlaiseksi ranskalaisen keittiön symboliksi ja aamukahvin klassiseksi kumppaniksi kroissantti vakiintui 1900-luvulla.

Zangin leipomon eli boulangerien nimessä esiintyvä määre viennoise tarkoittaa wieniläistä. Sana viittasi paitsi hänen kotiseutuunsa myös hänen tuotteittensa ominaisuuksiin. Viennoise-sanasta johdettu viennoiserie viittaa yleisesti wieniläistyyppisiin eli hienostuneisiin ja täyteläisiin, laadukkaista aineksista valmistettuihin lehteviin leivonnaisiin.

Wieniläistä sokerileipuritaitoa on arvostettu myös Suomessa – meilläkin puhutaan wienerleivistä ja viinereistä. (Nämä sanat ovat lähtöisin saksan kielestä.) Ranskan viennoiserie-sana ei sellaisenaan ole lainautunut suomeen. Se ei esiinny lainkaan Meurmanin ja Hagforsin ranskalais-suomalaisissa sanakirjoissa. Jean-Michel Kalmbachin ja Seppo Sundelinin sanakirja vuodelta 2008 (1. painos 2000) antaa sen merkitykseksi ”vehnäleivät, vehnäset”.

Kuun kajossa – Au clair de la lune

Croissant on siis täyttyvä kuu, ja kroissantti on täyttyvä leivonnainen, johon voi suomalaisessa kahvilassa valita niin makeita kuin suolaisia täytteitä. Tyypillisen ranskalaisen kroissantin kumppanin eli hillon lisäksi listalta voi löytyä esimerkiksi ranskankielisessä asussa olevia suolaisia vaihtoehtoja, kuten chèvre (vuohenjuusto) tai crème fraîche (ranskankerma).

Haaveillessani herkuilla täyttyvästä kuunsirpistä huomaan olevani kuin arkinen versio Pierrot-hahmosta. Tuo muun muassa 1700-luvun lastenlauluklassikossa Au clair de la lune esiintyvä runollinen hahmo kuvataan usein kuun valaisemassa yössä sulkakynä kädessään. Pierrot saattaa katsella kuuta mielitiettynsä Colombinen kanssa tai istua haikeana sen sirpillä, ranskaksi croissant de lune.

Mutta osaa Pierrot’kin herkutella. Näemme hänet nauttimassa eväskorinsa antimia tässä Auguste Bouquet’n litografiassa noin vuodelta 1830. Kuva on näytelmästä nimeltä Herkkusuu Pierrot (Pierrot Gourmand), jossa Pierrot’ta esittää kuuluisa miimikko J.-G. Deburau.

Kroissantteja ei näy Pierrot’n pique-nique-eväitten joukossa – eihän August Zang ollut tuolloin vielä avannut Pariisin leipomoaan.

Auguste Bouquet: Le Repas de Pierrot (Pierrot’n ateria). Kuva: Wikimedia Commons.

​​​​​Omistan kirjoitukseni isäni Risto Vertaisen (1936–2021) muistolle. Häneltä olen perinyt kiinnostukseni sanoihin. Isäni kuului myös Kielikellon lukijoihin.
​​​​​​​

Lähteet

CNRTL = Centre national de ressources textuelles et lexicales. Portail lexical. Etymologie. https://www.cnrtl.fr/etymologie/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hagfors, Edwin 1954: Ranskalais-suomalainen sanakirja. Kolmas, korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalmbach, Jean-Michel – Sundelin, Seppo 2008: Suomi–ranska–suomi-sanakirja. Helsinki: WSOY.

Kielitoimiston sanakirja. 2021. Kotimaisten kielten keskus. Päivitetty 11.11.2021.

Meurman, Agathon 1877: Dictionnaire français-finnois. Ranskalais-suomalainen sanakirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saatavilla osoitteessa https://archive.org/details/dictionnairefra00meurgoog/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Rainer, Franz 2007: Sur l’origine de croissant et autre viennoiseries. – Revue de linguistique romane, vol. 71‎ s. 467–481. Saatavilla osoitteessa https://fr.booksc.org/book/65684687/f54cd2(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Wikimonde: Croissant (viennoiserie). Viitattu 26.11.2021. https://wikimonde.com/article/Croissant_%28viennoiserie%29(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Wikipédia: Jean-Gaspard Deburau. Päivitetty 28.9.2021. https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean-Gaspard_Deburau(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Wikipédia: Boulangerie viennoise. Päivitetty 11.5.2021. https://fr.wikipedia.org/wiki/Boulangerie_viennoise(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)