Siirry sisältöön

4/2021

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Rakenteet

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Etätyö, lähityö ja läsnätyö

Henna Makkonen-Craig

Onko sanoilla lähityö ja läsnätyö jokin merkitysero? Kumpaa näistä olisi parempi käyttää etätyön vastakohtana?

Sanat

Toimisto, jossa vain yksi työntekijä paikalla.

Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana

Petri Lauerma

Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä. ​​​

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Karvalakkimalli

Sari Maamies

Kysymys Mistä tulee sana karvalakkimalli? Vastaus Karvalakkimalli on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’yksinkertainen, halpa malli’. Sävyltään …

Sanojen taustaa

Kielen tulee olla kaikkien saatavilla

May Wikström

”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.

Kieli ja työelämä

Kielitoimiston sanakirjan esimerkilliset esimerkit

Leena Joki, Riina Klemettinen

Sanakirjojen esimerkit eivät ole hatusta vedettyjä tai tuulesta temmattuja, vaan niiden työstäminen on yksi tärkeä vaihe sanakirjatyössä. Tässä kirjoituksessa esitellään Kielitoimiston sanakirjan esimerkkien käsittelyssä noudatettavia periaatteita sekä käyttäjäpalautteen ansiosta esiin nousseita kysymyksiä.

Sanat

Miehen ja miehen pieni ero

Krista Huupponen

Millainen on Kielitoimiston sanakirjan mies sana-artikkeleiden esimerkeissä? ​​​​​​

Merkitys

Menikö perille?
Monitulkintainen ironia

Susanna Muukkonen

Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana. ​​​​​​

Tunteet ja asenteet

Murteet suomalaisessa Youtubessa

Anna Sundqvist

Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa? ​​​​​​

Murteet ja slangi

Resilienssi eli kriisinkestävyys

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mitä resilienssi tarkoittaa, ja voisiko sanan suomentaa jotenkin? Vastaus Resilienssi on termi, joka on …

Lainasanat

Kivikkoinen ranta Rastilan leirintäalueen läheisyydessä. Edessä mäntyjä, taustalla vettä.