Eduskuntavaalien alla käytettiin eräässä lehtiartikkelissa sanaa sokeriserkku puhuttaessa pääministeri Esko Ahon ja puheenjohtaja Paavo Lipposen kaukaisesta sukulaisuudesta. Millaista sukulaista sokeriserkku sitten oikein tarkoittaa ja missäpäin tällaista nimitystä käytetään?
Selvää on ainakin, että sana on melko harvinainen; Suomen murteiden sana-arkistosta löytyy vain muutamia mainintoja. Iistä lähetetyn tiedonannon mukaan kyseessä on pikkuserkkua etäisempi sukulainen: jos siitä eeppäim mennee, niin se on niin ku sokeriserkku. Samaa mieltä on längelmäkeläinen tiedonantajamme: pikkuserkkuihin suku sammuu. Sokeriserkutkin (= pikkuserkkujen lapset) vielä suussa ratisevat. Mesi- ja hunajaserkkujen jälkeen tulee napanuoraluku. Myös mesi- ja hunajaserkku ovat harvinaisia sanoja, Längelmäen esimerkit ovat kokoelmiemme ainoita. Napanuoraluku sukulaisuussuhteen läheisyyttä tai kaukaisuutta ilmoittamassa lienee verrattavissa ilmauksiin toiset serkut, kolmannet serkut jne., sillä esimerkiksi pikkuserkku-nimitystä sanotaan käytetyn vaikka toiselta puolelta sukulaisuus oli yhden napanuoran edellä (Alajärvi).
Jos kaukaista sukulaista nimitetään sokeriserkuksi, tuntuu kuin sukulaisuuteen suhtauduttaisiin lämpimästi ja yhteisiä juuria haluttaisiin korostaa. Päinvastaisestakin suhtautumisesta on runsaasti esimerkkejä. O yht paljo sukku, ku yhreksäs kirnuvirutusvesi piimät (Velkua). Neljännet serkut ovat kun kirnun huuhe ves (Keitele). Kaukainen sukulainen on kahestoista kirnunvirutusvesi (Haukipudas). On sev verran sukua ku seittemäs kirnuvviruke (Täräntö). Alavudelta ja Keuruulta on arkistossamme tieto myös sirpaleserkusta. Sukulaisuutta on vain sirpaleen verran – vaikkapa sokeritopan sirpaleen.
Paitsi verisukulaisista sokeriserkku- tai sokeriorpana-nimitystä saatetaan käyttää myös avioliiton kautta sukuun tulleista. Esimerkiksi Viljakkalassa voidaan sokeriorpanaksi kutsua sekä vaimon sisarta että vaimon veljen vaimoa.
Sukuun aina kuuluneiden tai sukuun tulleiden lisäksi sokeriorpanoita tai sokeriserkkuja voivat olla myös saman tytön kanssa seurustelevat pojat keskenään tai saman pojan kanssa seurustelevat tytöt keskenään. Tällaisia tietoja on Alastarolta, Akaasta, Viialasta, Lempäälästä ja Rantsilasta. Taijattapa olla sokeriserkut, ku sama poika kumpastaki saattelee (Rantsila). Ja näille ”sukulaisille” on olemassa runsaasti synonyymejä: klumppusuoverukset, napaholkerit, napalangokset, napanaapurit, napavookerukset, pumppusuoverukset, sokerisuoverukset, tuppisuokerukset jne.
Kemijärveläiseltä tiedonantajaltamme on tallennettu esimerkkivirkkeet Uskokki sinä, että se sukulaisuuvesta sen kans kulukee. Selevä sokeriserkku se on. Tässä yhteydessä sokeriserkku tarkoittaa ’heilaa, naisystävää’. Vastaava merkitys on kirjattu Länsi-Uudeltamaalta ja Padasjoelta. Simo Hämäläisen Suomalaisen sotilasslangin mukaan heilasta on voitu käyttää myös kiertoilmauksia serkku ja serkkutyttö.
Sokeriserkku on siis ’pikkuserkkua etäisempi verisukulainen tai avioliiton kautta sukuun tullut’. Joissakin murteissa puhutaan pelkästään orpanasta tai serkusta. Seurustelun yhteydessä käytettynä sokeriserkku-nimitys on leikillinen tai kiertoilmaus. Se, että sokeri-sana esiintyy määriteosana yhdyssanoissa, ei ole mitenkään harvinaista: Sokerivälit ov vielä paremmat ku hyvät välit (Utajärvi); Ensimmäinen avioliittovuosi on sokerivuosi (Räisälä); Putipuhtaaks ol markkinahuijarit sen vieneet, vuan mittees ruppee semmosten kansa sokerystäväks (Sonkajärvi) jne.
Sekä orpana että serkku merkitsevät siis paitsi ’serkkua’ myös ’sukulaista’. R. E. Nirvin mukaan sukulaisen merkitys on myöhäisempi. Kun arkistossamme on lukuisia tietoja, joiden mukaan pikkuserkkujen avioliitosta voidaan sanoa, että minkä serkump, sen herkump (Sakkola), tuntuisi luontevalta, jos sokeriserkku ei alun perin olisikaan ollut kovin kaukainen sukulainen – ja mitä suurempi sokerin palanen, sen läheisempi sukulainen.