Ruotsi jakautuu 25 maakuntaan ja 21 lääniin. Läänit ovat valtionhallinnon tarpeisiin luotuja yksikköjä, maakunnat pohjautuvat alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Puhuttaessa julkisesta hallinnosta käytetään läänien nimiä, mutta useimpiin jokapäiväisiin yhteyksiin sopivat paremmin maakuntien nimet. On luontevampaa sanoa lähtevänsä kyläilemään Smålandiin kuin Jönköpingin lääniin.

Maakuntien ja läänien tehtävät ovat erilaiset, ja myös niiden maantieteellisissä rajoissa on paljon eroja. Esimerkiksi Värmlannin lääni on Värmlannin maakuntaa pienempi, sillä osa maakunnasta kuuluu Örebron lääniin. Kaksi maakuntaa on voitu myös koota yhdeksi lääniksi, kuten Gästrikland ja Hälsingland Gävleborgin lääniksi. Vain parissa tapauksessa (Blekinge ja Gotlanti) läänin ja maakunnan rajat ovat tarkalleen yhtenevät.

Sovinnaisnimiä

Monia Ruotsin maakuntien ja läänien nimiä käytetään Suomen puolella aika harvoin. Käyttö on vaivattomampaa, jos Hälsinglandille ja muille harvoin tarvittaville nimille ei tarvitse muistaa tai etsiä hakuteoksesta erityistä suomalaista vastinetta. Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat nimiä useammin, mutta heille ne ovat tietenkin tuttuja ruotsalaisessa muodossaan. Useimmissa tapauksissa maakunnan ruotsinkielistä nimeä käytetäänkin suomessa aina sellaisenaan. Läänien nimissä alkuosa saa suomen genetiivin päätteen, ja loppuosa län käännetään lääniksi.

Joillakin ulkomaisilla paikannimillä on pitkäaikaisten ja läheisten suhteiden takia vakiintunut suomalainen vastine, sovinnaisnimi eli eksonyymi. Ne ovat osa kielen rikkautta, ja olisi mahdotonta luopua niistä kaikista.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston 19.12.1980 ruotsinsuomalaiselle kielilautakunnalle antaman suosituksen mukaan sovinnaisnimiä käytetään kahdeksasta Ruotsin maakunnasta, jotka ovat Öölanti, Gotlanti, Uplanti, Itä-Götanmaa, Länsi-Götanmaa, Värmlanti, Taalainmaa ja (Ruotsin) Lappi. Sovinnaisnimi on vastaavasti kuudella läänillä, nimittäin Gotlannin, Itä-Götanmaan, Länsi- Götanmaan, Tukholman, Värmlannin ja Taalainmaan lääneillä.

Öölanti ja Gotlanti ovat saarten niminä tuttuja ja taajaan käytettyjä suomessakin, joten sovinnaisnimien käyttö on perusteltua maakunnan ja läänin nimissäkin. Laaja Lappi ulottuu usean valtion alueelle, ja niin Suomessa kuin Ruotsissakin on senniminen maakunta. Tarvittaessa voidaan selvyyden vuoksi sanoa Ruotsin Lappi. Uplanti, Värmlanti ja Taalainmaa ovat historiallisista syistä meillä suhteellisen hyvin tunnettuja maakuntia, joista on totuttu käyttämään sovinnaisnimiä. Ks. Ruotsin maakunnat ja läänit (PDF).

Götanmaalta Norlantiin

Ruotsissa on olemassa myös maakunta- ja läänijakoa ylemmän tason aluejako, sillä maa jakautuu kolmeen valtakunnanosaan tai suuralueeseen: Etelä-Ruotsi on Götanmaa (ruotsiksi Götaland), Keski-Ruotsi Sveanmaa (Svealand) ja Pohjois-Ruotsi Norlanti (Norrland). Näistä suositetaan suomen kielessä käytettäväksi sovinnaisnimiä, mutta myös mukauttamattomia nimiä voi käyttää, jos ne tuntuvat selkeämmiltä. Sovinnaisnimet Götanmaa ja Sveanmaa äännetään [jöötan-] ja [sveean-]. Nimien kirjoitusasu säilyy alkuosaltaan ruotsinmukaisena, koska niiden on tulkittu sisältävän erisnimet Göta ja Svea (vaikka nykytiedon mukaan taustalla ovatkin kansallisuudennimitykset götar ja svear).

Maakuntien nimiä Itä-Götanmaa ja Länsi-Götanmaa on meillä käytetty perinteisesti sovinnaisasuissa, mutta nimi Västernorrland, joka esiintyy vain läänin nimessä, ei ole saanut suomalaista vastinetta. Tarpeen mukaan voi puhua myös Östergötlandista, Östergötlandin läänistä, Västergötlandista ja Västra Götalandin läänistä.

Muita maakuntien ja läänien nimiä suositetaan käytettävän suomessa aina samassa asussa kuin ruotsissakin. Nimi Södermanland esiintyy nykyisin usein lyhentyneessä muodossa Sörmland. Kannattaa huomata, että -land-loppuiset nimet poikkeavat -lanti-loppuisista myös taivutusmuodoissa: Öölanti : Öölannissa, Värmlanti : Värmlannissa, mutta Halland : Hallandissa, Hallandin lääni, Jämtland : Jämtlandissa. -maa-loppuiset nimet taipuvat Uudenmaan ja Pohjanmaan tapaan ulkopaikallissijoissa: Taalainmaalla, Götanmaalla.

Muutamilla Ruotsin kaupungeilla, kuten Pohjois-Ruotsin Uumajalla ja Luulajalla, on suomalainen sovinnaisnimi. Ainoa läänien nimiin sisältyvä kaupungin sovinnaisnimi on Tukholma. Sen sijaan Uppsalan kaupungin (ja Uppsalan läänin)nimi suositetaan nykyisin kirjoitettavaksi ensisijaisesti kahdella p:llä kuten ruotsissakin, vaikka vanha sovinnaisasu Upsala on myös mahdollinen.

Vermlanti vai Värmlanti?

Suomenkielisessä käytössä eniten horjuvuutta Ruotsin maakuntien nimistä on ollut Värmlannin eri asujen välillä. Laskelmat eri kirjoitustapojen esiintymämääristä osoittavat, että viime vuosien sanomalehtikirjoituksissa Värmlanti on ollut noin kolme kertaa niin yleinen nimen asu kuin Vermlanti. Tietokirjallisuudessa taas vallitseva asu on perinteisesti ollut Vermlanti. Ruotsinmukaista Värmland-asua ei suomessa ole käytetty juuri ollenkaan.

Värmlannin ja Vermlannin välisen horjunnan taustalla on ruotsissa 1800-luvulla vallinnut ortografia, jonka mukaan kirjoitettiin esimerkiksi jern eikä järn (’rauta’) ja myös Vermland, vaikka nimi lausuttiin silloinkin [värmland]. Ruotsin Vermlandin (ja ehkä osin myös latinan Vermlandian) mallin mukaisesti suomalaisessakin kirjallisuudessa käytettiin Vermlanti-asua.

”Svenska Akademiens ordlista” loi 1889 virallisen oikeinkirjoitusnormin, jonka mukaan sellaiset sanat kuin järn alettiin kirjoittaa ä-kirjaimella. Uudistus vaikutti vähitellen nimiinkin, ja Värmland-asu syrjäytti ruotsissa Vermlandin. Meillä Vermlanti-asu on säilynyt käytössä mm. alueen suomalaisasutusta eli niin sanottuja Vermlannin (Värmlannin) metsäsuomalaisia koskevan tutkimuksen vanhojen perinteiden voimalla. Edelleen voi halutessaan kirjoittaa ja sanoa Vermlanti, jos on siihen tottunut, mutta ensisijaisesti nykyisin suositellaan kuitenkin asua Värmlanti.

Suomen kielen lautakunnan suositus

Suomen kielen lautakunta keskusteli Värmlandin suomenkielisestä nimityksestä kokouksessaan 7.11.1997. Lautakunta päätti suosittaa maakunnan suomenkieliseksi nimeksi ä:llistä sovinnaisasua Värmlanti (taivutus Värmlanti : Värmlannin). Sen rinnalla voi käyttää sitaattiasuista nimeä Värmland (taivutus Värmland : Värmlandin). Aikaisemmin suositettua muotoa Vermlanti voi käyttää edelleen traditionaalisissa yhteyksissä varsinkin niillä tieteenaloilla, joilla se on vakiintunut (esimerkiksi murteentutkimuksessa Vermlannin savolaismurteet).