1998
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Artikkeli
”Suomen kieli minut nieli…” – kommentteja kielitaiteilijalle
Vesa Jarva, Maijaliisa Jokinen
Kielikellossa 2/1998 julkaistiin ”kielitaiteilija” Laurent Drueyn kirjoitus ”Suomen kieli minut nieli” (ks. Lue myös), jossa …
Kieli yhteiskunnassa
Aaltoviiva eli tilde ja treema ~ , ¨
Tilde ja treema esiintyvät mm. vieraskielisissä sanoissa. El Niño (lue: el ninjo) Citroën (lue: sitroen) …
Artikkeli
Ajan ilmaiseminen
Kellonaika Kellonajan ilmauksissa tunnit, minuutit ja sekunnit erotetaan pisteellä (ne eivät kuulu kymmenjärjestelmään), sekunnin osat …
Artikkeli
Ajanlaskun alku: eaa. ja jaa.
Sari Maamies
Joidenkuiden mielestä ilmaukset ennen Kristusta ( eKr.) ja jälkeen Kristuksen ( jKr.) viittaavat liiaksi yhteen …
Kysyttyä
Ajatusviiva – ja —
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se sisältyy useimmiten nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin mutta ei kirjoituskoneisiin. Ajatusviivan …
Artikkeli
Akmola, Alma-Ata ja Almaty
Sari Maamies
Kazakstanin pääkaupunki on vaihtunut; päätös vaihtamisesta tehtiin jo syksyllä 1995, ja nyt tuo päätös on …
Kysyttyä
Akuutti ja gravis ´, `
Akuutin ja graviksen merkkiä kuten muitakin aksenttimerkkejä tarvitaan kirjoitettaessa vieraskielisiä sanoja. café crème à la …
Artikkeli
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Artikkeli
Arvonlisäveronumero ja alv. rek. -merkintä
Arvonlisävero-sanan lyhenne on alv. tai ALV (ilman pistettä). Numero muodostetaan LY-tunnuksesta siten, että sen eteen …
Artikkeli