Siirry sisältöön

ruotsi

”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa”
Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet

Tarja Larsson

Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.

Vähemmistökielet

Sanapilvi sanoista nukkuma-aamu, rondelli, kirjoittaa ulos, fiikata, myyssata, palkonki, blipata, linne, rullarappuset, Vakuutuskassa, maakäräjät, Mello, lingonsyltti, loppis.

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki

Tuija Vertainen

1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?

Sanojen taustaa

Ruotsin kuningas Kustaa III ja hänen veljensä kartan ääressä. Alexander Roslinin maalaus vuodelta 1771.

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä

Anu Rouhikoski

Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kaksi henkilöä kohtaa virastorakennuksen edessä portailla ja tervehtii toisiaan.

Alexander-nimen tavutus

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten uuden presidenttimme etunimi jaetaan tavuiksi, kun kirjoitetaan suomenkielistä tekstiä? A-le-xan-der vai A-lex-an-der? Tämä …

Henkilönnimet

Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb Presidentinlinnan pihalla, taustalla henkilökuntaa.

Nimipäivät ja nimitrendit Suomessa ja Ruotsissa

Leila Mattfolk

Suomen ja Ruotsin nimipäiväkalentereilla on yhteinen pohja, mutta vuosisadat ovat vieneet kalentereita eri suuntiin. Nykypäivänä ruotsalainen nimipäiväalmanakka eroaa monella tapaa niin suomalaisesta kuin suomenruotsalaisestakin kalenterista, mutta myös yhtäläisyyksiä on.

Henkilönnimet

Viidakkoöljyllä hyttysiä vastaan

Ilona Paajanen

Kysymys Vuosikymmeniä sitten käytettiin viidakkoöljyä hyttyskarkotteena varsinkin kenttäoloissa. Olen törmännyt nimitykseen jo nuorena seikkailukirjoja lukiessani. …

Sanojen taustaa

Kolme vanhaa viidakkoöljypulloa: Djungelolja 3x6, Amerikansk myggolja ja Djungelolja 6-12.

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Riemuylioppilaita ja riemujuhlia

Henna Makkonen-Craig

Yhä useampi suomalainen on riemuylioppilas, ‑maisteri tai ‑tohtori. Lisäksi meillä kaikilla on mahdollisuus viettää riemujuhlaa.

Sanojen taustaa

Minglailua, tutustumista ja rentoa yhdessäoloa

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine ruotsin ja englannin sanoille mingel ja mingle? Voisiko suomeksi …

Lainasanat

Ihmisiä keskustelemassa ryhmissä aulatilassa.