ruotsi
”Forttumi-ilmiö”
J. Pahikkala
Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …
Keskustelua
Merkit ruotsiksi
Elina Heikkilä
Numeroita ja merkkejä koskevat oikeinkirjoitusperiaatteet ovat suomessa ja ruotsissa varsin samanlaiset. Muutamassa kohdin ne kuitenkin …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Ruotsit ruoalla
Erkki Sirkiä, Maila Vehmaskoski
Kysymys: Mitä tarkoittaa vanha sananparsi ”Ruotsit ruoalla, venäjät verolla”, joka on kuulemma tuttu varsinkin Itä-Suomessa, …
Kysyttyä
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Sami Suviranta
Ruotsin maakuntien ja läänien nimistä useimpia käytetään suomessa ruotsinmukaisessa asussa. Vain muutamista tutuimmista nimistä on käytössä vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi, kuten Värmlanti.
Paikannimet
Kysymys
Marja Riitta Saastamoinen Kuopiosta on lähettänyt Kielikellolle tämän lehden teemaan sopivan kysymyksen: Miksi ruotsin kielessä …
Keskustelua
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Kielipolitiikka
Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta
Sirkka Paikkala
Artikkelin kirjoittaja erikoistutkija Sirkka Paikkala on nimistönsuunnittelun ja -huollon asiantuntija. Hän työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä. Aiemmassa työssään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijana hän on törmännyt myös sellaisiin nimistön erityiskysymyksiin, joita syntyy kaksikielisillä alueilla. Tämä kirjoitus on aiemmin julkaistu ruotsiksi Språkbrukissa 4/1995.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Henkilö vai henki, henkilöllisyys vai henkilöys?
Terho Itkonen
Helsingin Sanomissa 7. syyskuuta Kai Laitinen oli pannut merkille, että sellainen tuttu sana kuin ihmisyksilöä …
Sananvalinta
Suomen kaksikielisyys. Näkymiä suomenruotsin huoltoon
Mikael Reuter
Suomen kielellä on luonnollisesti voimakas vaikutus suomenruotsiin. Suomessa puhuttavaan ruotsiin tulee jatkuvasti lisää käännöslainoja suomesta, ja lisäksi vallitsee yleinen kielellinen epävarmuus. Näin kirjoittaa Mikael Reuter, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimistossa ja vastaa suomenruotsin huollosta. Hän esittää myös useita toimia tilanteen parantamiseksi. Hän uskoo mm., että pohjoismainen TV-satelliitti antaisi ainutlaatuiset mahdollisuudet seurata Ruotsissa puhuttavaa ruotsia.
Kansalliskielet