Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen ja muun lauseen väliin. Esimerkiksi
Matkailun ollessa vilkasta, tällaisia tapauksia voi tulla vastaan.
Menettely on hyvin yleistä esimerkiksi internetin tekstimuotoisissa uutiskatsauksissa. Lauseenvastikkeen erottaminen pilkulla on kuitenkin pilkutussuositusten vastaista.
Pilkku erottaa lauseenosia
Pilkun käyttöä selittää lauseenvastikkeen sijainti lauseen alussa ja sen ”lausemaisuus” omine (nominaalimuotoisine) verbeineen. Lauseenvastike tahdotaan jotenkin nähdä päälauseen veroisena, tai ehkä lauseenvastike vain halutaan selvemmin erottaa päälauseesta.
Erottavan pilkun ymmärretään muodostavan luettaessa jonkinmittaisen pikku tauon, selventävän lausetta − pilkkuhan ainakin estää yhteenkuulumattomien lausekkeiden välisen desmofilian eli yhdistymisen lukijan mielessä erheellisesti ikään kuin uudeksi lausekkeeksi (kr. desmos ’sidos, kytkös, yhteys’). Ilman taukoa voikin lauseen alusta usein saada vähän oudon (desmofiilisen) mielikuvan, esimerkiksi
Liian monien päivittäinen rata kulkee työstä kotiin ja takaisin; näin urbaani elämä on säänneltyä ja tarkkaan suunniteltua.
Pilkku voi siis selkeästi erottaa sitä edeltävän lauseenosan, esikentän, ja tätä seuraavan loppukentän toisistaan (eli pilkku voi toimia desmofobisesti).
Seuraavassa on esimerkkitapauksia, joissa on erottava pilkku.
Temporaalinen lauseenvastike:
(1) Koskelan palattua Suomeen, Undof-operaatiossa ei ole suomalaisia.
Finaalinen lauseenvastike:
(2) Ymmärtääkseen paremmin näiden poikkeustapausten [eräiden galaksien] menneisyyttä, Buitrago haluaa kollegoineen seuraavaksi suunnata niitä kohti tehokkaampia teleskooppeja.
Pilkulla näkee usein erotettavan muusta lauseesta myös esikenttänä olevan adverbiaalin tai muunkin lauseenjäsenen; tällainenkaan ei ole suositusten mukaista:
(3) Toistaiseksi, huonosta viljasadosta selvitään varastoja syömällä.
(4) Autoilijan kaasujalkaa, pidennetyt ajokiellot eivät näytä keventäneen.
(5) Verovirastoon, nyt johtotehtäviin tuleva pääministeri [Venäjän uusi pääministeri Mihail Mišustin] nimitettiin vuonna 2010.
Lauseista 4 ja 5 ilmenee, ettei pilkun sijoittaminen välttämättä edistäkään lauseen selvyyttä − tulos voi kuulostaa lukijan mielestä enemmän tai vähemmän omituiselta.
Selventävä sanajärjestys
Tehokas keino välttää sekä pilkun mukanaolosta että sen puuttumisesta koituvat hankaluudet on siirtää lauseen finiittinen verbi (usein kieltoverbi) ”pilkkukohtaan” ja poistaa siitä pilkku; edelliset esimerkit muuttuisivat seuraavanlaisiksi:
(1)′ Koskelan palattua Suomeen ei Undof-operaatiossa ole suomalaisia.
(2)′ Ymmärtääkseen paremmin näiden poikkeustapausten menneisyyttä haluaa Buitrago kollegoineen seuraavaksi suunnata niitä kohti tehokkaampia teleskooppeja.
(3)′ Toistaiseksi selvitään huonosta viljasadosta varastoja syömällä.
(4)′ Autoilijan kaasujalkaa eivät pidennetyt ajokiellot näytä keventäneen.
(5)′ Verovirastoon nimitettiin nyt johtotehtäviin tuleva pääministeri vuonna 2010.
Pilkun paikalle tuleva finiittiverbi poistaa pilkun tarpeen kokonaan (ks. myös Elina Heikkilän kirjoitus sanajärjestyksestä Kielikellossa 2/2011). Tätä keinoa ei olisi syytä hylkiä, koska se näyttää toimivan − lauseen tärkeät osat ja rakenne jäsentyvät hyvin, samoin nähdäkseni myös informaatiorakenne.
Eri asia on, että näin saadussa lauseessa on tällöin usein käänteinen sanajärjestys, eli predikaatti on ennen subjektia kuten lauseissa 1′, 2′ ja 4′. Tähän ei nykyään oikein olla tottuneita, koska pitkä perinne on pyrkinyt välttämään käänteistä sanajärjestystä − osittain suottakin (vrt. Pahikkala 2009: 578−582; Ikola 1971: 163 ”suoran sanajärjestyksen liioittelu”).
Seuraavassa on vielä pari esimerkkiä aivan pilkuttomista lauseista (lähikonteksteissaan); niissäkin voitaisiin tarvita vastaavanlaiset verbin siirrot kaksihahmotteisuuden (ks. Heikkilä) estämiseksi.
(a) Aiheeseen liittyvää kritiikkiä sensuroidaan varmasti nyt hyvin tarkasti, mutta osittain epidemiaa koskevan julkisen keskustelun kontrolli on ymmärrettävää, koska puolue haluaa välttää yleistä paniikkia, – –.
− Tässä olisi selvä tarve siirtää predikaatti on heti esikentän osittain jälkeen, jolloin ei voisi saada mitään mielikuvaa siitä, että julkisen keskustelun kontrolli koskisi epidemiaa vain osittain.
(b) Hän on laskenut, miten ilmastokaasujen yhteisvaikutus lämmittää tai viilentää ilmastoa. Ennallistamisen jälkeen ojitettu suo lämmittää ilmastoa enemmän kuin ennen ennallistamista. Mitä karumpi suo, sitä pitempään lämmittävä vaikutus jatkuu.
− Nyt lausetta selkeyttäisi vastaavanlainen predikaatin lämmittää siirto esikentän Ennallistamisen jälkeen perään, eikä lukija enää juuri saisi väärää mielikuvaa suon ojittamisesta vasta ennallistamisen jälkeen.
Kaksihahmotteisuuden vaara ei useinkaan ole kovin suuri, sillä laajempi konteksti yleensä pienentää sitä. Jos tekstissä kuitenkin on usein luettava toistamiseen lauseita tai virkkeitä selvyyden saamiseksi, voi koko teksti olla lukijan mielestä hankalaa.
Kirjallisuutta
Heikkilä, Elina 2011: Sanajärjestys jäsentää tekstiä. − Kielikello 2/2011. https://www.kielikello.fi/-/sanajarjestys-jasentaa-tekstia(avautuu uuteen ikkunaan)
Ikola, Osmo 1971: Nykysuomen käsikirja. II painos. Weilin+Göös.
Pahikkala, Jussi 2009: Havaintoja V3-lauseiden lisääntymisestä. − Virittäjä 113 (4) s. 579−582. https://journal.fi/virittaja/article/view/4225(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)