lauserakenne
Pilkku väärässä paikassa
Jussi Pahikkala
Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Väkevä esitys Argentiinalta!
Sari Maamies
Kysymys Varsinkin urheiluselostuksissa tuntuvat yleistyneen englannin by- ja ruotsin av-rakenteita matkivat lauserakenteet, kuten väkevä esitys …
Kysyttyä
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Riitta Korhonen
Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko -lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?
Taivutus ja johtaminen
Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Riitta Korhonen
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Verbit
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Markus Lång
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …
Rakenteet
Valaiseva että-sana
Jussi Pahikkala
Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen. …
Rakenteet
Äänten kuvia teksteissä
Anni Jääskeläinen
Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja
Marjatta Palander
Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.
Rakenteet
Nesessiiviverbien subjekti
Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus
Kielikellon numerossa 4/2012 oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun …
Keskustelua