Siirry sisältöön

lauserakenne

Pilkku väärässä paikassa

Jussi Pahikkala

Tiedotusvälineissä näkee nykyisin paljon kirjoittajien pyrkimystä muodostaa selvempiä lauserakenteita lisäämällä lauseeseen pilkku, eritoten lauseenalkuisen lauseenvastikkeen …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Väkevä esitys Argentiinalta!

Sari Maamies

Kysymys Varsinkin urheiluselostuksissa tuntuvat yleistyneen englannin by- ja ruotsin av-rakenteita matkivat lauserakenteet, kuten väkevä esitys …

Kysyttyä

Laskiaispulla hillolla – maistuuko?

Riitta Korhonen

Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko -lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita

Riitta Korhonen

Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?

Rakenteet

Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana

Markus Lång

Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Valaiseva että-sana

Jussi Pahikkala

Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen.  …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Äänten kuvia teksteissä

Anni Jääskeläinen

Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.

Merkitys

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Marjatta Palander

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Nesessiiviverbien subjekti

Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus

Kielikellon numerossa 4/2012  oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun …

Kieli yhteiskunnassa