Lehdet
Koska ja sillä
Riitta Korhonen
Sana ”koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus
Eeva Maria Närhi
Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …
Taivutus ja johtaminen
Kotihoidon teksteillä monta tehtävää
Kati Karvinen
Kotihoito on kunnallista perushoivan ja -hoidon työtä, jonka avulla moni vanhus ja pitkäaikaissairas pystyy elämään kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. Tärkeä osa kotihoidon työtä on asiakaskäynneistä kirjoittaminen. Millaista on tekstien kieli?
Virka- ja lakikieli
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Vilma Vartiainen
Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.
Rakenteet
Kotimainen kielemme karjala
Leena Joki
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Vähemmistökielet
Kotimainen nimikäytäntö
Sirkka Paikkala
Uuden nimen valinnassa kohtaavat nimenantajien toiveet, nimenkantajan etu ja Suomen voimassa oleva oikeus. Kun ihmiset liikkuvat, liikkuvat myös nimet. Nimilain edellyttämä kotimainen nimikäytäntö on elävä kokonaisuus, johon sopivaa nimeä joutuu arvioimaan monesta eri näkökulmasta.
Henkilönnimet
Kotimaisten kielten keskus
Riitta Eronen
Tämän vuoden Kielikellon ykkösnumerossa kerrottiin, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskus oli juuri täyttänyt 35 vuotta. Nyt …
Toimitukselta
Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta
Pirkko Nuolijärvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.
Yleiskieli ja puhekieli