Siirry sisältöön

2/2016

”Minulla on voimakas halu oppia kieltä koko ajan lisää”

Minna Pyhälahti

Joskus voi käydä niin, että äidinkielen inhoajasta tulee myöhemmin suomen kielen rakastaja. Toimittaja Sami Sarpakunnas kirjoittaa golfista kunnianhimoisesti.

Kieli ja työelämä

Aineistot vailla rajoja

Riitta Eronen

Kotimaisten kielten keskuksen laajat kieliaineistot ovat tutkijoiden ja muiden niitä tarvitsevien käytössä. Myös lähes kaikkiin …

Toimitukselta

Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen?

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta käsitteli sanan evankelisluterilainen/evankelis-luterilainen oikeinkirjoitusta kokouksessaan 13.5.2016. Lautakunta on vuonna 1986 suosittanut, että …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Hiirenhännästä sammaltähteen
kansanomaisia kasvien nimiä

Merja Leppälahti

Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.

Sanat

Kellonaikojen merkitseminen

Raija Moilanen

Suomenkielisissä teksteissä kellonajan tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Tunteihin ei merkitä etunollia, eikä minuutteja …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kohti avoimia ja osallistavia aineistopalveluja

Toni Suutari

Kotimaisten kielten keskuksen arkistoihin on tallennettu merkittävä määrä kulttuuriperintöä, ja ne muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin. Digitalisoinnin myötä aineistot palvelevat entistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Myös kansalaiset halutaan mukaan uuden tiedon keräämiseen.

Kielipolitiikka

Kolme juoksijaa keskeytti vai keskeyttivät kisan?

Riitta Korhonen

Kysyttyä: Nykyään näkee usein monikkomuotoista verbiä lukusanailmausten yhteydessä (Kolme juoksijaa keskeyttivät) yksikkömuodon sijaan (Kolme juoksijaa …

Kysyttyä

Kotuksen 40-vuotisjuhlaseminaari

Kotimaisten kielten keskuksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa 12. toukokuuta 2016 esiteltiin kutsuvieraille mm. sanakirjatyötä ja virkakielenhuoltoa. Opetus- ja …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kunnan nimellä on väliä

Ulla Hakala, Paula Sjöblom

Kunnan nimellä on asukkaille suuri merkitys. Kotikunnan nimen muuttaminen voi herättää kiihkeitä tunteita, minkä vuoksi kuntaliitostilanteissa pitäisi käsitellä perusteellisesti myös nimikysymystä. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkijoiden tekemästä selvityksestä.

Hallinnon nimet

Käärme luonnonpaikkojen nimissä

Sonja Valkeinen

Suomessa on kymmeniätuhansia eläimen nimen sisältäviä paikannimiä. Yleisimpiä ovat mäyrään, kettuun ja karhuun viittaavat nimet, mutta myös käärmeet seikkailevat paikannimissä taajaan.

Paikannimet