2/2016
”Minulla on voimakas halu oppia kieltä koko ajan lisää”
Minna Pyhälahti
Joskus voi käydä niin, että äidinkielen inhoajasta tulee myöhemmin suomen kielen rakastaja. Toimittaja Sami Sarpakunnas kirjoittaa golfista kunnianhimoisesti.
Kieli ja työelämä
Aineistot vailla rajoja
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten keskuksen laajat kieliaineistot ovat tutkijoiden ja muiden niitä tarvitsevien käytössä. Myös lähes kaikkiin …
Toimitukselta
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen?
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta käsitteli sanan evankelisluterilainen/evankelis-luterilainen oikeinkirjoitusta kokouksessaan 13.5.2016. Lautakunta on vuonna 1986 suosittanut, että …
Suomen kielen lautakunta
Hiirenhännästä sammaltähteen
kansanomaisia kasvien nimiä
Merja Leppälahti
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Kellonaikojen merkitseminen
Raija Moilanen
Suomenkielisissä teksteissä kellonajan tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Tunteihin ei merkitä etunollia, eikä minuutteja …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kohti avoimia ja osallistavia aineistopalveluja
Toni Suutari
Kotimaisten kielten keskuksen arkistoihin on tallennettu merkittävä määrä kulttuuriperintöä, ja ne muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin. Digitalisoinnin myötä aineistot palvelevat entistä paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Myös kansalaiset halutaan mukaan uuden tiedon keräämiseen.
Kielipolitiikka
Kolme juoksijaa keskeytti vai keskeyttivät kisan?
Riitta Korhonen
Kysymys: Nykyään näkee usein monikkomuotoista verbiä lukusanailmausten yhteydessä (Kolme juoksijaa keskeyttivät) yksikkömuodon sijaan (Kolme juoksijaa …
Kysyttyä
Kotuksen 40-vuotisjuhlaseminaari
Kotimaisten kielten keskuksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa 12. toukokuuta 2016 esiteltiin kutsuvieraille mm. sanakirjatyötä ja virkakielenhuoltoa. Opetus- ja …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kunnan nimellä on väliä
Ulla Hakala, Paula Sjöblom
Kunnan nimellä on asukkaille suuri merkitys. Kotikunnan nimen muuttaminen voi herättää kiihkeitä tunteita, minkä vuoksi kuntaliitostilanteissa pitäisi käsitellä perusteellisesti myös nimikysymystä. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkijoiden tekemästä selvityksestä.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Käärme luonnonpaikkojen nimissä
Sonja Valkeinen
Suomessa on kymmeniätuhansia eläimen nimen sisältäviä paikannimiä. Yleisimpiä ovat mäyrään, kettuun ja karhuun viittaavat nimet, mutta myös käärmeet seikkailevat paikannimissä taajaan.
Paikannimet
