Siirry sisältöön

2/2009

Avatar

Heidi Partanen

Kysymys: Mikä on avatar, ja miten sana taipuu? Vastaus: Avatar on tuttu sana varsinkin tietokonepelien …

Kysyttyä

Etsi ja korjaa: Löydätkö kahdeksan korjattavaa kohtaa?

Uutissähkeitä lääketieteestä Yhdysvalloissa on tutkittu lutikan puremien hoitoa. Lutikka eli seinälude on vuoteissa viihtyvä, vertaimevä, …

Kielivoimistelua

Hiiriä pöydällä

Minna Haapanen

Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projektissa on jo kymmenen vuotta laadittu suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Termitalkoiden …

Erikoisalojen sanat

Kaikki muumit laaksossa

Riina Klemettinen

Kieli tarjoaa ilahduttavan valikoiman kepeitä sanontoja, joiden avulla voimme kyseenalaistaa lähimmäisemme mielenterveyden tai älynlahjat. Toisen …

Sanonnat ja fraasit

Kieliteknologia ja suomen kieli

Kimmo Koskenniemi

Kieliteknologialla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla tietokone saadaan käsittelemään ihmiskieltä, ymmärtämään sitä ja jopa tuottamaan sitä. Tällainen tekniikka leviää nopeasti ja tulee yhä kiinteämmäksi osaksi arkipäiväämme. Suomen kielen käyttökelpoisuus uusien teknisten sovellusten kielenä säilyy, jos Suomi on mukana kieliteknologian kehityksessä.

Kielipolitiikka

Kielitieteen aakkoset

Eero Voutilainen

Suomen kieltä tutkitaan nykyään enemmän ja monipuolisemmin kuin koskaan. Tiina Onikki-Rantajääskön ja Mari Siiroisen toimittama …

Julkaisuja

Kohti parempaa säädöskieltä

Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen

Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.

Virka- ja lakikieli

Kuka keksi sisäolennon?

Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma

Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …

Kysyttyä

Meren ja Merin
suku- ja etunimien taivutuksesta

Minna Salonen

Monia suomen kielen sanoja käytetään sekä appellatiiveina eli yleisniminä että erisniminä. Tällaiset sukunimet taipuvat kuten niitä vastaavat appellatiivit, kun taas etunimien taivutuksessa on enemmän vaihtelua. Sukunimenä Meri taipuu siis Meren, etunimenä Merin.

Henkilönnimet

Metsänpeitosta metsäkeskuksiin
sanakirjojen metsäkuva

Kirsti Aapala

Suomalaisten suhde metsään on kaksijakoinen: toisaalta metsä on turvannut toimeentulon, toisaalta siihen on suhtauduttu sangen tunnepitoisesti. Käsitykset heijastavat aikaansa ja sen arvoja, mikä näkyy myös  eri-ikäisten sanakirjojen metsäsanoissa.

Sanakirjat ja sanastot