1/2019
Naisista on moneksi
kaunokirjallisuuden naisten etunimiä
Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila
Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.
Henkilönnimet
Oikeusjärjestelmästä toiseen
Erkki Lyytikäinen
Tavallinen suomalainen törmää lähes päivittäin Yhdysvaltain oikeusjärjestelmään uutisissa, televisiosarjoissa ja kaunokirjallisudessa. Eri oikeusasteiden nimitysten suomentaminen ei ole helppoa.
Erikoisalojen sanat
Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa
Riitta Korhonen
Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?
Talkoohavaintoja
Sisua ja tasa-arvoa
Sari Maamies
Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. …
Toimitukselta
Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
Riitta Hyvärinen
Kysymys Voiko perhe olla suomalais-irakilainen tai Suomen irakilainen – ja mitä näillä tarkoitetaan? Vastaus Perhe …
Merkitys
Suomalaisen sisun jäljillä
Tanja Helminen
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Merkitys
Suomen kielen ylin taso: palindromi
Maisteri Simo Frangén
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Sirkka Paikkala
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Kielipolitiikka
Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä sana veljespuolue tarkoittaa, ja onko sitä sopivaa käyttää nykyään? Vastaus Veljespuolue-sanaa on käytetty …
Sananvalinta
Virrat-nimen taivutus
Elina Wihuri
Kysymys Miten taivutetaan Virrat-nimisen kaupungin nimeä? Vastaus Virrat on kaupunki Pirkanmaan maakunnassa. Sen nimi on …
Taivutus ja johtaminen