Jos Keski-Pohjanmaan Kaustisella joku solomis nettainta kaulhan, niin mitä hän oikein teki? Mikä on nettain eli knettain, josta Kannuksessa, niin ikään Keski-Pohjanmaalla, on ihmetelty näin: Nyhän nek kulukee knettaimek kaulasa arkisinki.
Nettain eli knettain merkitsee tuolla alueella solmiota. Nettain voi tuntua ensi alkuun hyvinkin merkilliseltä sanalta. Se edustaa samaa tuttua johdostyyppiä kuin vaikkapa avain tai kirjain, ja se taipuukin saman mallin mukaan: avain, avaimen – nettain, nettaimen. Toisin kuin sanat avain ja kirjain sana nettain ei kuitenkaan tunnu yhdistyvän mihinkään tuttuun sanaan.
Nettain-sanan levikki painottuu Keski-Pohjanmaan murteisiin, mutta tietoja on myös Etelä-Pohjanmaalta. Yksittäisiä tietoja on muualtakin. Kuten Kannuksen esimerkistä näkyy, sanan asuna ei ihan aina ole nettain. Kannuksessa siis on knettain, Kauhavalla ja Perhossa netta ja Kainuun Suomussalmella netain. Sanan tausta käy ilmi keskipohjalaisesta Himangan murteesta, jossa sana on nektain: tämä murremuoto paljastaa selvästi sanan lähtökohdan, joka on englannin ’solmiota’ merkitsevä necktie [nektai].
Kuten levikkikartasta näkyy, sanaa tavataan sellaisilla alueilla, joista on aikanaan lähdetty Amerikkaan. Amerikasta myöhemmin kotiseuduilleen palanneet siirtolaiset ovat sitten tuoneet mukanaan amerikkalaista tai oikeastaan amerikansuomalaista sanastoa.
Amerikansuomalaisten kieltä tutkineen Pertti Virtarannan Amerikansuomen sanakirjaan sisältyy hakusana nektai; muita sanakirjassa mainittuja äänneasuja ovat nektain, nettai ja neittari. Sanakirja havainnollistaa sanan käyttöä muun muassa näin: Sanon minä kun se rupes niitä nektaimia sieltä vetämään!
Keekiä juhlavieraille
Amerikan(suomen)-terveisiä on murresanastossa muitakin. Suomessa ei ole käytetty muuleja, mutta murteissa muuli-sana kuitenkin tunnetaan. Sanaa käytetään etenkin kovaa työntekoa, raatamista kuvaamassa: ”tehdä jotakin kuin muuli”. Sanan alkuperä näkyy myös sen asusta, joka on murteissa aina englantia mukaileva miuli: Vaikka soli niin nerkoonen (= heiveröinen), niin kyllä se vaan töitä teki niinkun miuli (Lapua); Pitää teherät tyätä kum miuli (Nurmo). Muuli-sanasta on murretietoja etenkin Etelä-Pohjanmaalta, joten sen levikki on vähän erilainen kuin nettain-sanan.
Amerikansuomen peruja on myös Keski-Pohjanmaan murteiden keeki ’(sokeri)kakku; (juhla)vehnänen tms.’ eli englannin cake: Ei sillom (ennen häissä) mitää keekiä ollu, nisua pöyrisä vain (Kaustinen); Äiti ennen ruukasi hällän (= hellan) uunissa paistaa keekiä (Kärsämäki).
Amerikansuomessa keeki on usein myös yhdyssanojen jälkiosana, kuten Virtarannan sanakirjasta käy ilmi. Tunnettuja ovat muun muassa fruutkeeki ’hedelmäkakku’, käretsikeeki ’porkkanakakku’ ja orenssikeeki ’appelsiinikakku’.
Erikoinen on etelä- ja keskipohjalainen mukirenssi ’etenkin säädeltäväleukainen ruuvien ja mutterien kiertoavain, jakoavain’. Tämänkin sanan äänneasut vaihtelevat suuresti: se voi murteissa olla myös esimerkiksi mokrenssi, mukrenssi tai munkressi. Etelä-Pohjanmaan Alavudella on pyydetty: Tua tänne se mukirenssi, jotta mä saan mutterin avatuksi. Tämän lainasanan lähtökohtana on englannin monkey wrench. Virtarannan Amerikansuomen sanakirjassa sanan hakuasuna on munkkiränssi ja muina asuina munkkirenssi ja monkkirentsi; amerikansuomessa äänneasu on siis lähempänä lainanantajakielen äänneasua kuin suomen murteissa.
Suomen murteiden nuorehkot lainasanat on tyypillisesti lainattu ruotsista tai venäjästä, pohjoisessa saamestakin. Englannista amerikansuomen kautta suomen paikallismurteisiin lainautuneet sanat ovat esimerkki siitä, miten tällainen varsin tuore lähihistorian ajanjakso ihmisvirtoineen on sekin jättänyt jälkensä kieleen.
Esimerkkisanat Suomen murteiden sanakirjassa (julkaistuna aakkosväli a–mähistyä):
keeki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
mukirenssi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
muuli(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lue lisää
Virtaranta, Pertti 1992: Amerikansuomen sanakirja. Turku: Siirtolaisinstituutti.