Kieli kartalla
Maineen maininkeja
Kirsti Aapala
Sanojen kehityskulut ja lainautumisreitit kielestä toiseen voivat olla polveilevia. Esimerkiksi sanoista mainos, maine ja maininki ei päältä päin katsoen tulisi mieleen, että niillä on yhteiset juuret.
Sanojen taustaa
Jopas tulit, sano Kukkola käkee
Nina Kamppi
Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.
Kielimuodot
Ryöpätään murteissakin
Minna Salonen
Sana ryöpätä on tuttu yleiskielestä ruoan valmistamiseen liittyvänä sanana, mutta murteissa se tunnetaan vain tietyllä, kohtalaisen suppealla alueella.
Kielimuodot
Navakka vene tuulessa
Riikka Tervonen
Tutulla sääadjektiivilla navakka on murteissa lukuisia merkityksiä.
Kielimuodot
Nettain kaulassa
Heikki Hurtta
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Kielimuodot
Päivä meni virkaillessa
Anna Ryödi
Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.
Murteet ja slangi
”Eikähän se Matti aevan kampela ollu”
kampela murteissa
Hanna Liimatainen
Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa?
Kielimuodot
Muistetaan muikkuja
Kirsti Aapala
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Kielimuodot
Ruoto emättimessä
sanojen ja merkitysten taivalta
Nina Kamppi
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Kielimuodot
Älä noin hassumaisia puhu!
Heikki Hurtta
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Kielimuodot
