Kieli kartalla
Nettain kaulassa
Heikki Hurtta
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Murteet ja slangi
Päivä meni virkaillessa
Anna Ryödi
Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.
Murteet ja slangi
”Eikähän se Matti aevan kampela ollu”
kampela murteissa
Hanna Liimatainen
Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa?
Murteet ja slangi
Muistetaan muikkuja
Kirsti Aapala
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Murteet ja slangi
Ruoto emättimessä
sanojen ja merkitysten taivalta
Nina Kamppi
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Murteet ja slangi
Älä noin hassumaisia puhu!
Heikki Hurtta
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Murteet ja slangi
”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita
Nina Kamppi
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Poimimisesta päästäiseen
Minna Salonen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Murteet ja slangi
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Riikka Tervonen
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Murteet ja slangi
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Kirsti Aapala
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Murteet ja slangi
