Siirry sisältöön

1/2023

”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa”
kustantamo luottaa tulevaan

Henna Leskelä, Anni Moilanen

Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.

Kieli ja työelämä

Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?

Eeva Öörni

Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta

Petra Saarnisto

Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?

Nimet

Susi etualalla, karhu taustalla puun vieressä. Eläimet on kuvattu sivusta, ja niiden kulkusuunta on sama.

Infrastruktuuri-sanalle vastineita?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa? Vastaus Infrastruktuuri …

Lainasanat

Ihminen kantaa vesistöstä vettä kahdella ämpärillä, vieressä kaksi venettä, taustalla aurinko ja etualalla puiden oksia.

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Sanakirjamiehen vastaisku
Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta

Petri Lauerma

Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.

Julkaisuja

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Talkoohavaintoja

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Nettain kaulassa

Heikki Hurtta

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?​​​​​​​

Murteet ja slangi