1/2023
”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa”
kustantamo luottaa tulevaan
Henna Leskelä, Anni Moilanen
Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.
Kieli ja työelämä
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Eeva Öörni
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Kieli käytössä
Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta
Petra Saarnisto
Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?
Nimet
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa? Vastaus Infrastruktuuri …
Lainasanat
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielen asema puntarissa
Sari Maamies
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …
Kieli yhteiskunnassa
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Kieli yhteiskunnassa
Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta
Petri Lauerma
Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.
Kieli yhteiskunnassa
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Nettain kaulassa
Heikki Hurtta
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Kielimuodot
