Adessiivi eli -lla/-llä-päätteinen sijamuoto on – muiden sijamuotojen tapaan – monikäyttöinen. Sen avulla ilmaistaan mm. paikkaa (pöydällä, kioskilla), omistusta (minulla), aikaa (aamulla, kesällä), olotilaa tai toimintaa (selällään, tupakalla), välinettä (lusikalla, junalla) ja tapaa tai keinoa (kovalla äänellä, uimalla). Tällaisissa tapauksissa adessiivimuotoinen ilmaus toimii verbin tai koko lauseen määritteenä (Matkustin junalla; Kesällä lähden Lappiin).
Sellaisissa tapauksissa kuin makkara kaikilla mausteilla adessiivi-ilmaus liittyykin substantiiviin (makkara). Tällaisia rakenteita on jo yli sadan vuoden ajan moitittu kankeiksi; onpa paheksunnan perusteluksi joskus riittänyt pelkkä ruotsin malli. Adessiivi-ilmauksia käytettiinkin jo varhain ruotsin med-ilmausten (kuten korv med alla kryddor) vastineena. Sijamuoto taisi valikoitua käännösvastineeksi siihen sisältyvän tavan merkityksen ansiosta: ’makkaraa sillä tavalla, että mukana ovat kaikki mausteet’.
Tyylisyistä substantiiviin liittyvä adessiivi-ilmaus ei ole vielä 2010-luvullakaan ongelmaton.
”Varustelun adessiivia” ohjeissa ja myynti-ilmoituksissa
Ilmaustyyppi on tavallinen mm. puhuttaessa ruoka-annoksista, etenkin reseptien otsikoissa ja ruokalistoissa:
tuulihatut kahdella täytteellä | lohta lohkoperunoilla | valkosuklaapannacotta mansikkakastikkeella
Yleisiä adessiivi-ilmaukset ovat myös muunlaisten ohjetekstien otsikoissa sekä varsinkin palveluiden tai tavaroiden tms. myynti-ilmoituksissa:
kesäpipo kuvioneuleella | mahtava kasvohoito pitkällä hieronnalla | tukisukat vetoketjulla | lasinen viinikarahvi elegantilla hionnalla
kannettava radio CD- ja USB-toistolla | tehokas imuri parkettisuulakkeella | Alfa Romeo automaattivaihteella
Erityisesti asuntoilmoitusten adessiivi-ilmaukset herättävät joskus kaksitulkintaisuutensa vuoksi hilpeyttäkin:
korkeatasoinen kaksio terassilla | viehättävä koti parvekkeella
Koominen tulkinta syntyy siitä, että sanojen merkityksen vuoksi paikan merkitys nousee etusijalle: ’kaksio on terassilla’, ’koti on parvekkeella’.
Ruoka-annoksista puhuttaessa adessiivi-ilmaus ei tunnu samalla tavalla häiritsevältä kuin kiinteistöalan ilmoituksissa. Raja häiritsevän ja vähemmän häiritsevän tai selvän ja vähemmän selvän adessiivi-ilmauksen välillä on kuitenkin hämärä; siksi kielenhuoltajat ovatkin yleensä kehottaneet karttamaan koko ilmaustyyppiä. Tälle substantiiviin liittyvälle adessiivi-ilmaukselle on aikojen kuluessa tarjottu monia vaihtoehtoisia ilmaisutapoja.
Katsaus oppaisiin: varustelun adessiivia kitkemässä
1800-luvun loppupuolella ilmestyi runsaasti kielioppeja; ne toimivat paitsi kielen rakenteen kuvauksina myös kielenkäytön ja kielenhuollon oppaina. Mainintoja ’varustettuna olemista’ tarkoittavasta substantiiviin liittyvästä adessiivi-ilmauksesta saa vanhoista kieliopeista kuitenkin hakea. Se mainitaan lähinnä A. W. Jahnssonin lauseopissa Finska språkets satslärä (vuonna 1892 ilmestyneessä kolmannessa painoksessa, ensimmäinen ilmestyi 1871). Kirjan pienessä huomautuksessa todetaan, että ”adessiivia ei käytetä substantiivin välittömänä määritteenä ilmaisemassa varustettuna olemista”, vaan tähän käytetään joko yhdyssanaa (omenapuu, vrt. ett träd med äppel) tai pääsanan ja määritteen yhdistelmää (mustakansinen kirja, vrt. en bok med svarta pärmar, s. 65). Esimerkiksi Setälän kieliopit eivät mainitse substantiiviin liittyvää adessiivi-ilmausta.
Ilmaustyypin on silti täytynyt olla varsin tavallinen jo 1900-luvulle tultaessa. Vuonna 1900 pitämässään esitelmässä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies Arvid Genetz nimittäin totesi ’jollakin varustettuna olemista’ merkitsevistä adessiivi-ilmauksista, kuten myydään piironki marmorilevyllä, perheiltama hauskalla ohjelmalla, seuraavaa:
Jos tämmöisiä lauseita koettaakin usea huolellinen kirjoittaja vielä välttää, niin ne tuskin kuitenkaan ovat ajan pitkään vältettävissä – –. (Esitelmä Suomen tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1900)
Toisaalla välttämiseen kuitenkin kehotettiin. Vuoden 1915 Virittäjä-lehden Havaintoja-palstalla esitettiin mm. mainoslehtisten teksteihin seuraavanlaisia korjausehdotuksia:
tilavia talvisaappaita korkealla rinnalla →
korkearintaisia talvisaappaita
lanoliinisaippuaa ruusu ja viola tuoksulla →
lanoliinisaippuaa, ruusulta ja orvokilta hajahtavaa taikka
ruusun- ja orvokintuoksuista lanoliinisaippuaa tai
lanoliinisaippuaa, jossa on ruusun ja orvokin tuoksu
Vastaavanrakenteisia ehdotuksia oli myös Allan Saratien oppaassa Hyvää suomea (1917), jossa suorasanaisesti paheksuttiin tällaisia ”kehnoja ruotsalaisia puhetapoja”. E. A. Saarimaa osoittaa sentään jonkinlaista ymmärrystä rakenteen käyttäjille toteamalla oppaassaan Huonoa ja hyvää suomea (1930), että ”ikävä kyllä suomen kielessä tällaisissa tapauksissa ei ole niin kuin ruotsissa yhtä ainoata yksinkertaista sanontatapaa, joka olisi joka kerta tarjolla, kun tämänlaatuinen ajatus on ilmaistava” (s. 172). Saarimaakin suosittelee tilalle vastaavia vaihtoehtoja kuin edeltäjänsä.
Käytäntö ja sen paheksunta ovat jatkuneet vuosikymmeniä. Esimerkiksi muutoin suhteellisen maltillinen Osmo Ikola ei yrittänytkään Nykysuomen käsikirjassaan (1977, s. 33) olla hienotunteinen vaan totesi, että ihmisillä, jotka käyttävät ns. myymäläadessiivia, kuten matkalaukku kahdella lukolla, ”täytyy olla erityisen huono kielikorva”.
Ikola jatkoi, etteivät myöskään sijamuodot komitatiivi (matkalaukku kaksine lukkoineen) tai instruktiivi (matkalaukku kaksin lukoin) sovi tarkoittamaan ’varustettuna olemista’. Komitatiivi-ilmaushan on rinnastava: ’myynnissä matkalaukku ja kaksi sen lukkoa’ (vrt. Paikalle tuli johtaja puolisoineen ’johtaja ja hänen puolisonsa’). Instruktiivista Ikola tyytyi vain toteamaan, että se ei ole näissä tapauksissa ”yhtään sen parempaa suomea” kuin adessiivikaan (mt. s. 35). (Instruktiivia käytetään etupäässä tavan ja keinon ilmaisemiseen: kulkee jalan, istuu kännykkää tuijotellen.)
Varustettuna olemista tarkoittava adessiivirakenne voi edelleen hyvin. Onko sitä siis aina syytä kartella, vai olisiko rakenteelle sittenkin hyviä vaihtoehtoja?
Lyhyt mutta mielipiteitä jakava vai selvä mutta pitkä?
Substantiiviin liittyvän adessiivi-ilmauksen elinvoima kitkentäyrityksistä huolimatta osoittaa, että kielen järjestelmässä on selvästi pieni ilmaisullinen aukko. Adessiivi (tai komitatiivi tai instruktiivi) ei toimi yksiselitteisesti ’varustettuna olemisen’ merkityksessä. Myöskään postpositiot kanssa tai kera eivät luonnistu kaikkiin yhteyksiin.
Kielenkäyttäjä onkin usein vain vähemmän hyvien vaihtoehtojen välissä: pitää valita joko lyhyt mutta tyylisyistä mielipiteitä jakava ilmaus tai selvä mutta pitempi ja siksi joissakin lauseyhteyksissä epäkäytännöllisempi ilmaus. Lopputulos voi siis joka tapauksessa olla tyylisyistä hankala.
Lyhyempi mutta tyyliltään mielipiteitä jakava:
räiskäleitä mansikkahillolla
laskiaispullia mansikkahillolla tai mantelimassalla
pizza kolmella vapaavalintaisella täytteellä
Selvä mutta pitempi ja siksi joskus ehkä hankalampi käytössä:
räiskäleitä ja mansikkahilloa ~ räiskäleitä mansikkahillon kanssa/kera
laskiaispullia, joissa täytteenä mansikkahilloa tai mantelimassaa
pizza, johon voi vapaasti valita kolme täytettä
Oikeastaan lähinnä reseptien otsikoissa ja ruokalistoissa adessiivi-ilmausta voisi pitää sopivana. Toisaalta kuitenkin juuri ruoka-annosten yhteydessä vaihtoehtoinen ilmaisutapa eli ja-rinnastus olisi usein helppokäyttöinen ja tyyliltäänkin neutraali. Siksi hyvää tyyliä tavoittelevissa ruokalistoissakaan ei juuri kannata suosia ”varustelun adessiivia”. Rennompaan tyyliin se tietenkin sopii. Mahdollisena neutraalina vaihtoehtona on listaavissa yhteyksissä (kuten ruokalistassa) myös luetteloiva esitystapa:
Vain ruokalistaan tai ilmoitustekstiin sopiva:
pizza, kolme vapaavalintaista täytettä
laskiaispullia, täytteenä mansikkahillo tai mantelimassa
Myös muiden alojen ilmoitusteksteissä sopii adessiivi-ilmauksen vaihtoehdoksi usein joka-lause tai adjektiivimäärite sekä teknisempi ratkaisu eli luetteloivasti pelkkä perusmuoto ja sopiva pilkutus:
Lyhyempi mutta tyyliltään mielipiteitä jakava:
viritin-vahvistin mikroliitännällä
radio RCD310 kahdella kaiuttimella
kasvojen timanttihionta ripsien ja kulmien värjäyksellä
Selvä mutta pitempi ja siksi joskus ehkä hankalampi käytössä:
viritin-vahvistin, jossa on mikroliitäntä ~ mikroliitännällinen viritin-vahvistin
radio RCD310, jossa on kaksi kaiutinta
kasvojen timanttihionta sekä ripsien ja kulmien värjäys
Vain ilmoitustekstiin sopiva:
viritin-vahvistin, mikroliitäntä
radio RCD310, kaksi kaiutinta
kasvojen timanttihionta, ripsien ja kulmien värjäys
Kiinteistöalan ilmoitusteksteissä adessiivin tulkitaan usein ensisijaisesti ilmaisevan paikkaa (yksiö parvekkeella ’yksiö on parvekkeella’), vaikka tekstiyhteydessä olisikin selvää, että tarkoitetaan ’varustettuna olemista’ (yksiö, jossa on parveke). Kun siis haluaa olla yksiselitteinen ja tyylillisesti neutraali, kannattaa ilmaus muotoilla muuten kuin käyttämällä adessiivia.
Lyhyempiä mutta monitulkintaisia:
Tyylikäs loft-kaksio parvella!
Piharakennuksessa tupakeittiö puuhellalla ja pienellä parvella
Vuokrattavana tilava huone alkovillisella nukkumatilalla
talviasuttava hirsihuvila omalla uimarannalla
Selviä mutta pitempiä ja siksi joskus hankalampia käytössä:
Tyylikäs loft-kaksio, jossa (on) parvi!
Piharakennuksessa tupakeittiö, jossa (on) puuhella ja pieni parvi
Vuokrattavana tilava huone, jossa alkovillinen nukkumatila ~ nukkumatila alkovissa
talviasuttava hirsihuvila, jossa oma uimaranta
Vain ilmoitustekstiin sopiva:
loft-kaksio, parvi
talviasuttava hirsihuvila, oma uimaranta
Kaikkia tyydyttävää ja joka tilanteeseen sopivaa neutraalia ratkaisua ei ole. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällaiset adessiivi-ilmaukset ovat monille kielenkäyttäjille punainen vaate tai pilailun kohde. Neutraaliutta edellyttävissä yhteyksissä on siis hyvä suosia vaihtoehtoisia ilmaisutapoja.