Siirry sisältöön

1/2016

”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä

Aila Mielikäinen

Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.

Merkitys

Arkiruokaa tavallisille suomalaisille
antielitistinen retoriikka mainoksissa

Ville Virsu

Mainonnan kieli tarjoaa luksusta ja massoista erottumista, mutta toisaalta myös tavallisen väen arkea korostava puhe houkuttelee ostajia. Se esittää samanlaisuuden ja tavallisuuden tavoiteltavana.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Endokrinologin vasara

Sari Maamies

Tunnetko seuraavien lääketieteen kielessä esiintyvien sanojen ja lyhenteiden merkityksen? Ne on selitetty Lääketieteen termit -teoksessa …

Kielivoimistelua

Evankelis- ja luterilainen

Seppo Salo

Kielitoimisto ja Suomen luterilainen kirkko ovat eri kannalla kirkon nimen kirjoitustavasta. Kielitoimiston mukaan alkuperäinen, kirkon …

Keskustelua

Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa

Taru Kolehmainen

Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta.

Keskustelua

Isolla vai pienellä: kalašnikov vai Kalašnikov?

Minna Pyhälahti

Kysymys: Kirjoitetaanko kalašnikov vai Kalašnikov, kun on kyseessä ase, ei mies? Vastaus: Kalašnikov on alun …

Kysyttyä

Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi

Tuula Eskeland

Metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. He ovat aikoinaan paremman elämän toivossa länteen muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä, ja suomen kieli näkyy vielä alueen nimistössä.

Paikannimet

Kieli edellä

Riitta Eronen

Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja …

Toimitukselta

Kielineuvonnan vuosikymmenet radiossa ja verkossa

Riitta Eronen

Radiosta voi kuulla kaikuja Kielitoimiston puhelinneuvonnan historiasta, kun Ylen ykkösen kieliohjelma Aristoteleen kantapää esittää Kotimaisten …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kotimaisten kielten keskus täyttää 40 vuotta

Pirkko Nuolijärvi

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Neljän vuosikymmenen varrella moni asia ‒ nimikin ‒ on muuttunut, mutta Kotus elää ja toimii edelleen aktiivisesti suomen ja ruotsin kielen parissa kaikenkielisten suomalaisten hyödyksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet