Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Riitta Korhonen

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä

Riitta Korhonen

Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?

Tunteet ja asenteet

Vanhan sähkökaapin rippeet veden äärellä. Kaapin kylkeen on kirjoitettu ”Love is life”.

Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

Yleiskieli ja puhekieli

Valkoinen bichon frisé -rotuinen koira.

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

”Asia on eri”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erilaisia niittykasveja, muun muassa niittyleinikki ja harakankello.

Tuotenimet resepteissä

Riitta Korhonen

Kysymys Voinko kirjoittaa tuotenimet esimerkiksi resepteissä tai kaupan ilmoituksissa oikeinkirjoitussuositusten ja kielioppisääntöjen mukaan riippumatta nimen …

Tuote- ja yritysnimet

Pöydällä auki oleva keittokirja.

”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?

Yleiskieli ja puhekieli

Talvinen maisema hämärän laskeutuessa.

Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.

Yleiskieli ja puhekieli

Kielineuvonnan vuosi 2020

Riitta Korhonen

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.

Rakenteet

Monikot syövät yksikköä
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.

Yleiskieli ja puhekieli