kirjoittajalta
Riitta Korhonen
Tähdenvälejä ja kohokohtia Kielitoimiston vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen, Aino Piehl
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Kielitoimisto avasi ovensa. Tuosta voi laskea järjestäytyneen kielenhuoltotyön alkaneen. Tässä jutussa esitellään muutamia poimintoja ja välähdyksiä Kielitoimiston vaiheikkaalta taipaleelta. Mitä, milloin, miksi – ja kuinka sitten kävikään? Puhelinneuvontakin on luupin alla.
Kieli yhteiskunnassa
Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mitä käy kansainväliselle?
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä ”Mitä kävi?”. Huomiota on herättänyt myös adjektiivi ”kansainvälinen”, joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.
Sanat
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Riitta Korhonen
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Sanat
Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa
Riitta Korhonen
Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Riitta Korhonen
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pisteitä ja pilkkuja
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan
Riitta Korhonen
Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta
Riitta Korhonen
Oletko joskus miettinyt jonkin yleiskieltä koskevan suosituksen taustaa: esimerkiksi mistä se tulee tai miksi sellainen on esitetty?
Kieli yhteiskunnassa
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty monia kieltosanaa koskevia havaintoja: joko sitä on käytetty liikaa tai liian vähän.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi