kirjoittajalta
Riitta Korhonen
Kontaktoimisiin
Riitta Korhonen
Kysymys: Kontaktoidaanko voittajia vai otetaanko heihin mieluummin yhteyttä? Vastaus: Verbi kontaktoida on Kielitoimiston sanakirjan mukaan …
Kysyttyä
Omistusliitteiden liikakäyttöä
Riitta Korhonen
Kysymys: Mikä muoto on autoaansa lauseessa Hän myi autoaansa? Eikö siinä toinen omistusliite ole liikaa? …
Kysyttyä
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Riitta Korhonen
Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko -lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja
Riitta Korhonen
Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.
Talkoohavaintoja
Yhdyssanojen painotus
Riitta Korhonen
Kysymys: Miksi jotkut radion ja television toimittajat ääntävät yhdyssanoja niin, että pääpaino tulee muualle kuin …
Kysyttyä
Ovatko järjestysluvut lukusanoja vai adjektiiveja?
Riitta Korhonen
Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja? Vastaus: Järjestysluvut, …
Kysyttyä
Meni naimisiin erotakseen
yksi- ja kaksitulkintaisia tehdäkseen-rakenteita
Riitta Korhonen
Lauseet ”Menimme teatteriin rentoutuaksemme” ja ”Menimme naimisiin erotaksemme myöhemmin” ovat rakenteeltaan samanlaiset mutta vain ensimmäinen on merkitykseltään yksitulkintainen. – Mikä on siis vikana toisessa?
Rakenteet
Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä
tiukkoja ja väljiä normeja
Riitta Korhonen, Sari Maamies
Jotta yleiskieli olisi toimiva yhteinen käyttöväline, ilmausvaihtoehtojen käyttöä on tarpeen jossain määrin ohjailla. Keväällä 2015 ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas antaa vastauksia kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Ohjailevat normit ovat osin tiukkoja, osin väljiä ja vaihtoehtoja sallivia. Kaikesta vaihtelusta ei voi antaa selviä ohjeita.
Yleiskieli ja puhekieli
Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla
Riitta Korhonen
Sellaisia ilmauksia kuin ”rajattu” ja ”määrätty” on joissain yhteyksissä kehotettu välttämään. Mistä on kyse?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet