Siirry sisältöön

Perusasiaa

Someaktivisti ja tasavallan presidentti
Tittelit ja niiden taivuttaminen

Sari Maamies

Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?

Rakenteet

Kyltti talon seinässä: "Tasavallan presidentti Risto Ryti aloitti lakimiesuransa tässä talossa v. 1910."

Jokioislainen vai jokioistelainen?
asukkaiden nimitykset

Elina Wihuri

Kuinka puhutaan henkilöstä, joka asuu Jokioisissa? Onko hän jokioislainen vai jokioistelainen? Entä jos asuu Nakkilassa, Rovaniemellä tai Varkaudessa: onko silloin nakkilalainen vai ”nakkilainen”, rovaniemeläinen vai ”rovanieminen”, varkautelainen vai ”varkauslainen”?

Nimet

Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja

Riitta Korhonen

Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan

Riitta Korhonen

Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Sekä Pariisissa että Berliinissä
Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai

Sari Maamies

Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Miten päivämäärä merkitään?

Henna Makkonen-Craig

Päivämäärät ovat pieni yksityiskohta, mutta niitä tarvitaan monenlaisissa teksteissä, esimerkiksi kirjeissä, tiedotteissa ja päätöksissä. Viime aikoina Kielitoimiston neuvontapuhelimessa on kyselty, onko päivämäärän merkintätapaa koskeva suositus muuttunut.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kuka, ken, keitä?

Sari Maamies

Pronomini kuka taipuu erikoisella tavalla, ja eräät sen käyttöyhteydet herättävät kysymyksiä – varsinkin partitiivi ketä.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Tyhjiä välejä ja viivoja yhdyssanoissa

Riitta Korhonen

Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan yhdyssanan osat kirjoitetaan niin, että ne yhdessä muodostavat sanakokonaisuuden. Tästä säännöstä …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Nimissä tarvitaan genetiiviä

Ulla Onkamo

Paikkojen, rakennusten, tapahtumien ja ohjelmien nimissä tarvitaan usein joko yleissanan tai nimeen sisältyvän toisen erisnimen …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Pari perusasiaa nimien taivuttamisesta

Ulla Onkamo

Suomen kielessä erisnimet taipuvat sijamuodoissa kuten yleissanatkin. Niinpä matkustamme Tampereelle, syömme lounasta Mikon kanssa, luemme …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi