Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Heikki Hurtta

Suomalainen paikannimikirja

Heikki Hurtta

Paikannimet ovat kielenkäyttäjiä suuresti kiinnostava aihe, ja niistä onkin kirjoitettu paljon vallankin nimistönhuollon näkökulmasta. Esimerkiksi …

Kieli yhteiskunnassa

Länttä ja itää – suomen murteiden ryhmittelyä

Heikki Hurtta

Kansalla on omat käsityksensä murteista, niiden puhuma-alueista ja nimityksistä, kuten edellä olevasta Marjatta Palanderin kirjoituksesta …

Artikkeli

Kantasuomalaiset ja uussuomalaiset

Heikki Hurtta

Sana kantasuomalainen näyttää olevan saamassa uuden merkityksen. Keitä olivat ja ovat kantasuomalaiset, entiset ja nykyiset? …

Kysyttyä

Tuttujen paikkojen vieraita nimiä

Heikki Hurtta

Viestimissä ja käännöskirjallisuudessa esiintyy silloin tällöin sellaisia paikannimiä kuin Bavaria, Bohemia, Moravia ja Turin. Jos …

Kysyttyä

Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?

Heikki Hurtta

Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …

Rakenteet

Kielenhuolto kunniaan

Heikki Hurtta

Kirjoituksessaan ”Sanontojen elämää” Kielikellossa 2/2002 Jaakko Anhava mainitsee eräiden sanontojen oikean merkityksen ja kysyy: ”Saako …

Kieli yhteiskunnassa

Helsinkipuisto

Heikki Hurtta

Helsingin kaupunkiin suunnitellun uuden puistokokonaisuuden nimen oikeinkirjoitus on herättänyt kysymyksen, kumpi on oikea kirjoitusasu, Helsinki-puisto …

Kysyttyä

Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?

Heikki Hurtta

Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.

Rakenteet

Thaimaa taipuu Thaimaahan

Jaana Bister, Heikki Hurtta

Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …

Kysyttyä

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Heikki Hurtta

Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta

Artikkeli