”Forttumi-ilmiö”

Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden kanssa Fortum-energiayhtiöksi (nyttemmin on Neste taas lohjennut itsenäiseksi öljy-yhtiöksi). Hiukan ihmetyttää, kun Fortum-nimen kuulee melkein aina lausuttavan [forttum], siis kahdennetulla t:llä, vaikka se kirjoitetaan vain yhdellä. Tämmöiseen lausumistapaan ei pitäisi olla mitään syytä. Fortum-sana on ilmeisesti latinaa taikka keinotekoisesti johdettu latinasta. Jos nimi olisi lausuttava latinalaisittain (niin kuin muinaiset roomalaiset lausuisivat), se kuuluisi [fortum], siis yksinkertaisella t-äänteellä. Jos nimen taas katsotaan olevan suomea (yhtiö on suomalainen), se tulisi lausua niin kuin se kirjoitetaan elikkä tällöinkin [fortum].

Samaan tapaan kuulee lausuttavan myös Baltia [balttia] tai [palttia], Argentiina [argenttiina] tai [arkenttiina], karanteeni [karantteeni] ja spontaani [sponttaani]. Kuitenkaan missään suomen oikeinkirjoitusta ja ääntämistä koskevassa ohjeessa tai selvityksessä mainita, että kyseiset t-tapaukset lausutaan kahdella t::llä. Lausumistapa voidaan sen sijaan helposti jäljittää ruotsin kieleen. Yksi saman ilmiön piiriin kuuluva lisäesimerkki olisi vielä uusi, lähinnä englannista suomeen omaksuttu lainasana data, jonka moni lausuu [daatta] eli erityisen vahvasti ruotsilta kuulostavalla tavalla – englannissa ei lausuta sinne päinkään. Ilmiö on laajempi kuin ensi kuulemalta luulisi, se koskee t:n lisäksi muitakin konsonantteja: Balkan [balkkan]; Kööpenhamina [kööppenhamina], olympia [olymppia]; kalsium [kalssium]; sinfonia [sinffonia].

Ruotsinruotsissa on vastaavissa tapauksissa noin 1½- kertainen kerake, mikä on osa laajempaa ruotsin kielen ilmiötä (vrt. esim. ruotsin verbit hälsa, läsa); suomenruotsissa jopa kaksinkertainen kerake. Suomen sivistyneistö onkin omaksunut kyseisen ääntämyksen ruotsista. Kahdentamisilmiö on sikäli haitallinen, että se monimutkaistaa suomen oikeinkirjoitusjärjestelmää. Ovathan ilmiössä kirjoitustapa ja lausuminen ristiriidassa keskenään. ”Forttumi-ilmiö” on levinnyt koko Suomeen, ja onpa se nähtävästi mukautunut suomen astevaihteluunkin, mitä todistaa radiosta kuultu lause [tämä oli rusalkan laulu kuulle oopperasta rusalkka].