1/2006
”Forttumi-ilmiö”
J. Pahikkala
Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …
Kieli yhteiskunnassa
”Tippuuko” taso?
Marjatta Palander
Kielikellossa 1/1999 (ks. Lue myös) Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla …
Artikkeli
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Taivutus ja johtaminen
Ikkunat auki EU:hun
Inkaliisa Vihonen
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kääntäminen ja tulkkaus
Iloinen kieliuutinen
Suomalaisen talviurheilun uusi paraatilaji curling on saanut paljon huomiota viime aikoina. Kielikello on seurannut kiinnostuneena …
Artikkeli
Kaupunkinimistöä monelta kulmalta
Sami Suviranta
Paikannimiä tarvitaan paikkojen yksilöimiseen ihmisten kohdatessa. Kaupungeissa näitä kohtaamisia ja nimenkäyttötilanteita on paljon, joten nimistöntutkimuksella …
Kieli yhteiskunnassa
Kielenhuoltajana vakuutusyhtiön projektissa
Elina Heikkilä
Kielitoimiston koulutusjaoksen kielikoulutus voi olla myös opastusta yrityksen oman kirjallisen viestinnän yhtenäistämiseksi. Elina Heikkilä kertoo, millaista oli olla mukana vahinkovakuutusyhtiö Ifin projektissa kirjoitusoppaan laatijana ja kouluttajana.
Kieli ja työelämä
Kielenhuolto kunniaan
Heikki Hurtta
Kirjoituksessaan ”Sanontojen elämää” Kielikellossa 2/2002 Jaakko Anhava mainitsee eräiden sanontojen oikean merkityksen ja kysyy: ”Saako …
Kieli yhteiskunnassa
Kielityötä juhlimassa
Riitta Eronen
Kielikello toivottaa lukijansa mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen 30-vuotisjuhlatunnelmiin! Syntymäpäiviä vietettiin Helsingissä maaliskuun alussa. …
Kieli yhteiskunnassa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus viettää syntymäpäivää
Pirkko Nuolijärvi
Kielitoimisto on Kielikellon lukijoille jo vanha tuttu vuosikymmenten takaa. Monelle on tuttua myös se, että Kielitoimisto ei ole itsenäinen laitos vaan osa 30 vuotta täyttävää Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta eli Kotusta. Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi tarkastelee Kotuksen toimintoja sekä sitä, mikä on tällaisen laitoksen perimmäinen tehtävä.
Artikkeli