Siirry sisältöön

1/2006

”Forttumi-ilmiö”

J. Pahikkala

Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …

Kieli yhteiskunnassa

”Tippuuko” taso?

Marjatta Palander

Kielikellossa 1/1999 (ks. Lue myös) Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla …

Artikkeli

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Taivutus ja johtaminen

Ikkunat auki EU:hun

Inkaliisa Vihonen

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.

Kääntäminen ja tulkkaus

Iloinen kieliuutinen

Suomalaisen talviurheilun uusi paraatilaji curling on saanut paljon huomiota viime aikoina. Kielikello on seurannut kiinnostuneena …

Sananvalinta

Kaupunkinimistöä monelta kulmalta

Sami Suviranta

Paikannimiä tarvitaan paikkojen yksilöimiseen ihmisten kohdatessa. Kaupungeissa näitä kohtaamisia ja nimenkäyttötilanteita on paljon, joten nimistöntutkimuksella …

Julkaisuja

Kielenhuoltajana vakuutusyhtiön projektissa

Elina Heikkilä

Kielitoimiston koulutusjaoksen kielikoulutus voi olla myös opastusta yrityksen oman kirjallisen viestinnän yhtenäistämiseksi. Elina Heikkilä kertoo, millaista oli olla mukana vahinkovakuutusyhtiö Ifin projektissa kirjoitusoppaan laatijana ja kouluttajana.

Kieli ja työelämä

Kielenhuolto kunniaan

Heikki Hurtta

Kirjoituksessaan ”Sanontojen elämää” Kielikellossa 2/2002 Jaakko Anhava mainitsee eräiden sanontojen oikean merkityksen ja kysyy: ”Saako …

Kieli yhteiskunnassa

Kielityötä juhlimassa

Riitta Eronen

Kielikello toivottaa lukijansa mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen 30-vuotisjuhlatunnelmiin! Syntymäpäiviä vietettiin Helsingissä maaliskuun alussa. …

Toimitukselta

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus viettää syntymäpäivää

Pirkko Nuolijärvi

Kielitoimisto on Kielikellon lukijoille jo vanha tuttu vuosikymmenten takaa. Monelle on tuttua myös se, että Kielitoimisto ei ole itsenäinen laitos vaan osa 30 vuotta täyttävää Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta eli Kotusta. Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi tarkastelee Kotuksen toimintoja sekä sitä, mikä on tällaisen laitoksen perimmäinen tehtävä.

Artikkeli