Siirry sisältöön

2006

”Forttumi-ilmiö”

J. Pahikkala

Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …

Kieli yhteiskunnassa

”Tippuuko” taso?

Marjatta Palander

Kielikellossa 1/1999 (ks. Lue myös) Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla …

Artikkeli

Agricola antaa aihetta juhlaan

”Opi nyt vanha ja nuori, jolla on sydän tuore”, kehotti suomen kirjakielen luoja Mikael Agricola …

Artikkeli

Ajanilmaukset

Päiväys ja vuosiluku Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Ajatusviiva –

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi viiva, jota käytetään virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja poiston merkkinä. Ajatusviiva virkkeen …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Alaviiva _

Alaviivaa käytetään tavallisimmin tietotekniikassa, esimerkiksi monisanaisia tiedostonimiä muodostettaessa silloin, kun välilyöntiä ei voi käyttää. merkit_2006.htm

Artikkeli

Antintalosta Hartwall-areenalle

Pirjo Mikkonen

Kielilautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2006 suosittaa julkisten rakennusten, toimitilojen ja salien nimissä käytettäväksi yhdysmerkkiä, kun nimessä …

Suomen kielen lautakunta

Arkikielestä yleiskieleen

Eija-Riitta Grönros

Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.

Artikkeli

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Kysyttyä

Asteen merkki

Kun asteen tunnusta (°) käytetään numeron yhteydessä lämpö- tai kulma-asteen osoittamiseen, tunnus kirjoitetaan numeron perään …

Artikkeli