Kysymys
Käytetäänkö kuljettajattomasta pienlentolaitteesta (engl. drone) suomeksi nimeä drone vai drooni?
Vastaus
Tammikuussa 2018 Kielitoimiston Facebook-sivuilla kysyttiin, mikä sana sopisi kuvaamaan esimerkiksi kuvaustehtävissä käytettävää pienoislentolaitetta. Vastauksia tuli yhteensä 136. Tämän jälkeen Facebook-sivuilla järjestettiin vielä äänestys neljän ehdotuksen (pienoiskopteri, robottilennokki, drone ja drooni) välillä. Suosituin vaihtoehto äänestäneiden keskuudessa oli pienoiskopteri.
Äänestystuloksesta huolimatta sitaattilaina drone lienee käytössä yleisin pienoislentolaitteesta puhuttaessa. Drone olikin toisiksi suosituin vaihtoehto myös tammikuisessa äänestyksessä. Äänestyksen häntäpäähän jäi tuolloin suomen kieleen mukautettu lainasana drooni. Sitäkin näkee jonkin verran käytössä.
Kopteri ja lennokki ovat olleet suomen kielessä käytössä jo pitkään, ja näihin sanoihin päättyvien vaihtoehtojen ongelmana onkin pidetty niiden jo valmiiksi kantamia merkityksiä. Erityisesti lennokki mielletään helposti nimenomaan kiinteäsiipiseksi laitteeksi, ja monelle siitä tulee myös mieleen paperista tehty lelulentokone. Vastaavaa merkitystaakkaa vailla olevien dronen tai droonin käyttöä suomen kielessä puoltaisi myös se, että englanninkielinen drone voi viitata myös maalla tai jopa veden alla liikkuvaan laitteeseen.
Kielitoimiston neuvontaan on tullut muutama dronen taivutusta koskeva kysymys. Drone taipuu kuten nalle: dronen, dronea, dronejen, droneja. Taivutus tuntuu monen mielestä hankalalta, ja tässä mielessä drooni olisikin dronea helpompi vaihtoehto. Drooni istuu luontevasti muiden i-loppuisten lainasanojen joukkoon (esim. koodi, brändi), joiden taivutus tuntuu mutkattomammalta: droonin, droonia, droonien, drooneja.
Tällä hetkellä drone ja drooni esiintyvät Kielitoimiston sanakirjassa rinnakkaismuotoina. Kumpikin on siis yleiskielen mukainen. Helpon taivutuksen ja sanahahmon selkeyden vuoksi olisi toki suotavaa, että asu drooni yleistyisi käytössä.