Kysymys
Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. Niistä on käytetty suomennoksia syväväärennös ja syväväärennetty. Tuntuu kuitenkin, että suomennos ei kuvaile asiaa riittävästi. Toisaalta pidempi muotoilu, esimerkiksi tekoälyllä tuotettu kuva-, ääni- tai videoväärennös, on käytössä hankala. Onko jotain parempaa käännöstä?
Vastaus
Englannin deepfake-ilmauksesta käytetään jo melko yleisesti suomennosta syväväärennös, joka on siis käännöslaina. Käännöslainan etuna on, että sana on melko helppo oppia, jos lainanantajakielen termi on tuttu ja suomennosta käytetään toistuvasti oikeissa yhteyksissä. Vuonna 2024 syväväärennös-sanaa on esiintynyt muun muassa median artikkeleissa ja viranomaisten tiedotteissa:
Syväväärennös (deepfake) on aidolta vaikuttavaa kuva-, video- tai äänimateriaalia, joka on tuotettu yhdistelemällä tai muuntamalla olemassa olevaa materiaalia koneoppivan tekoälyn avulla. (Is.fi 20.1.2024, päivitetty 22.1.2024)
Tekoäly tuottaa yhtä uskottavampia syväväärennöksiä (Yle.fi 5.5.2024)
Deepfaket eli syväväärennökset ovat – – teknologian muotoja, joissa erilaisia tekniikoita yhdistämällä esimerkiksi videolla näkyvä todellinen hahmo saadaan sanomaan ja tekemään asioita, joita hän ei ole todellisuudessa koskaan tehnyt. (Kyberturvallisuuskeskus.fi, 1.4.2024)
Alkuvaiheessa suomennoksen rinnalla voi tarvittaessa käyttää selittävänä lisänä lähtökielistä ilmausta. Suomenkielisten termivastineiden suosiota ja vakiintumista ei voi aina tietää etukäteen. Syväväärennös-sanalla näyttäisi kuitenkin olevan vakiintumisen edellytykset.
Eri tilanteisiin tarvitaan monenlaisia aihepiirin yhdyssanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi syväväärennöstekniikka (eli deepfake-tekniikka) ja syväväärennösalgoritmi. Jos väärennösten laji käy ilmi tekstiyhteydestä, selvitään lyhyemmillä ilmauksilla: videoväärennös, ääniväärennös, kuvaväärennös. Joihinkin yhteyksiin voi sopia myös partisiippimuoto syväväärennetty:
Intiassa startup-yrittäjä tehtailee ääniklooneja, hologrammeja ja syväväärennettyjä videoita poliitikoille. (Yle.fi 5.5.2024)
Suomennosta syväväärennös on kritisoitu kahdestakin syystä. Ensinnäkin on harmiteltu, että suomenkielinen ilmaus ei ylipäätään avaudu esimerkiksi median lukijoille tai kuulijoille. Ongelman ytimessä on käsitteen vaikeus. Kun on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä, mahdollisesti hyvinkin monia koskettavasta uudesta asiasta, pelkän yksittäisen termin sijaan tarvitaan myös pidempiä kuvauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tekoälyn algoritmien avulla luotu taidokas huijaus ja valevideo, joka on tehty tekoälyn avulla. Aihetta avaavat selitykset ovat olennaisia etenkin viestittäessä laajoille yleisöille.
Toiseksi on epäilty suomen syvä-adjektiivin toimivuutta. On hyvä huomata, että myös englannin deep-adjektiivi on monikäyttöinen ja -merkityksinen, joten suomennoksena syvä ei välttämättä ole sitä huonompi, jos ei parempikaan. Joskus me kielenkäyttäjät itse asetamme suomenkielisille vastineille jopa kohtuuttomat vaatimukset, kun kuvittelemme, että ilmaus olisi lähtökielessä täysin selvä ja ongelmaton ja että hankaluutena ovat ainoastaan suomen sanat – esimerkiksi sanojen assosiaatiot ja aiemmat käyttötavat. Käännettäessä pyritään tietenkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, mutta usein joudutaan tekemään kompromisseja.
Joskus me kielenkäyttäjät asetamme suomenkielisille vastineille kohtuuttomat vaatimukset.
Moni onkin ihmetellyt, mihin englannin deepfake-ilmauksen deep oikeastaan viittaa. Taustalla on koneoppimisen alalla käytetty ilmaus deep learning, suomeksi syväoppiminen. Loppuosaa -fake vastaa suomessa usein yhdyssanan alkuosa vale-, tai se voidaan suomentaa käyttämällä ilmausta väärennös tai huijaus. Toimivia ovat esimerkiksi napakat yhdyssanat valevideo, huijausvideo (videohuijaus) ja videoväärennös.
Adjektiivin deep ymmärtämistä voi auttaa myös tieto siitä, että perinteisistä väärennöksistä sekä uusista tekoälyväärennöksistä on englanniksi käytetty adjektiiviparia shallow ja deep (fake). Yksinkertaiset väärennökset ovat siis ikään kuin matalia ”pintaväärennöksiä” (shallow fake), joita on tehty suhteellisen helposti ja halvalla. Uusia syväväärennöksiä (deep fake) tehdään kehittyneen tekoälyn algoritmien avulla, ja ne edellyttävät aivan toisella tavalla erityisosaamista. (Englannin termistä ks. Katira 2023.)
Suomeksi mahdollisia ovat myös feikki-alkuiset yhdyssanat, kuten (syväväärennöstekniikalla luotu) feikkivideo ja feikkiäänite. Tyyliltään feikki on kuitenkin arkinen, eli se ei sovi kaikenlaisiin yhteyksiin.
Aihepiiristä lisää
Kyberturvallisuuskeskus: Kun jokainen päivä voi olla aprillipäivä – Mistä deepfakeissa on kyse? (1.4.2024)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kirtika Katira: What are deepfakes and how to spot them? (WION 27.12.2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Tutustu sanakirjoihin
Kielitoimiston sanakirja: syvä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Cambridge Dictionary: deep(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)