Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Liisa Huovinen-Nyberg
Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Virka- ja lakikieli
Perätön huhu
Anneli Räikkälä
Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …
Rakenteet
Jolkuttelua ja sonninpolkuja. Kuvailevia ilmauksia ja kuvailmauksia
Jaakko Sivula
Kieltä voidaan havainnollistaa ja värittää vaikkapa kuvin ja vertauksin. Seuraavassa filosofian tohtori Jaakko Sivula esittelee kansankielessä tavallisia tapoja kuvailla. Kirjoitus perustuu kolmeen pari vuotta sitten Yleisradion Kielikorva-ohjelmassa pidettyyn pakinaan.
Murteet ja slangi
Paljonko on puolta enemmän?
Tuomo Jämsä
Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.
Rakenteet
Totta toinen puoli
Tuomo Jämsä, Timo Ruikka
Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys …
Rakenteet
Kertolaskua takaperin
Anneli Räikkälä
Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Näissä esimerkeissä on kertolaskusta tuttu ilmaus niin ja …
Rakenteet
Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia
Anneli Räikkälä
Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.
Verbit
Estynyt saapumasta
Mihin muotoon tulee estyä-verbiin liittyvä toinen teonsana? Estyä-verbiä käytetään lakikielessä ja muuten virallisluonteisessa kielessä tarkoittamassa …
Verbit
Levikki lisääntyi 10 000:lla
Marja Lehtinen
Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.
Rakenteet