Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Rakenteet
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Kielen vaihtelu
Selvää on se, että
Jaakko Leino
Moni kirjoittaja jää toisinaan miettimään se-sanan tarpeellisuutta että-lauseen yhteydessä. Kielitoimistoon soittaneille ei ole ollut antaa parempaa ohjetta kuin että oma kielikorva kertoo sen parhaiten. Pieni mutta tärkeä pronomini panee tutkijankin lujille, ennen kuin sen käyttöä säätelevät ehdot paljastuvat. Käytännön kirjoituspulman kanssa painiskeleville vinkiksi: vilkaiskaa ensin tämän kirjoituksen loppukappaletta!
Rakenteet
Taaimmainen
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Viimeisin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Taivutus ja johtaminen
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anna-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Rakenteet
Relatiivisanan valintasäännöistä
Irmeli Pääkkönen
Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Montaa-partitiivi
Maija Länsimäki
Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Saako lyhyesti ihmetellä
M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen
Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …
Keskustelua