Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Viimeisin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Tähän asti on opetettu, että sanaa viimeisin ei pitäisi käyttää, koska viimeinen jo tarkoittaa äärimmäistä. …
Suomen kielen lautakunta
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Keskustelua
Saako lyhyesti ihmetellä
M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen
Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …
Keskustelua
Viime, viimeinen ja ”viimeisin”
Paavo Pulkkinen
Uutisissa joudutaan tavan takaa puhumaan eripituisista kertomahetkeä edeltävistä aikajaksoista. Tällaisissa yhteyksissä näkee monesti ilmauksia, joissa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Yhdysadjektiivit
Marja Lehtinen
Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
Irmeli Pääkkönen
Ihmisestä ei saa sanoa se. Tämä meille opetettiin jo koulun alaluokilla tai ehkä ennemminkin, silloin …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?
Esko Koivusalo
Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …
Taivutus ja johtaminen
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Taivutus ja johtaminen