Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Saitko kelvon selkäsaunan?

Heikki Hurtta

Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan …

Kysyttyä

Niille, joita asia kiinnostaa

Sari Maamies

Se, joka lähtee viimeisenä, sammuttaa valot – vai pitäisikö sanoa hän, joka? Voiko ihmiseen viitata pronominilla se?

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Kysyttyä

Kuulutko ”meihin”?

Tuure Hurme

Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?

Riitta Eronen

Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.

Rakenteet

Suomen kielen lautakunnan suosituksia

Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.

Suomen kielen lautakunta

Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia

Marjatta Palander

Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Määräinen artikkeli – suomessa?

Matti Larjavaara

Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?

Rakenteet

Etummainen

Riitta Eronen, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta hyväksyi muodon etummainen aiemmin yksinomaisena pidetyn etumaisen rinnalle. Tutkitussa sana-aineistossa etumainen esiintyi …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia

Salli Kankaanpää

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus