Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Saitko kelvon selkäsaunan?
Heikki Hurtta
Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan …
Taivutus ja johtaminen
Niille, joita asia kiinnostaa
Sari Maamies
Se, joka lähtee viimeisenä, sammuttaa valot – vai pitäisikö sanoa hän, joka? Voiko ihmiseen viitata …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Taivutus ja johtaminen
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
Marjatta Palander
Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.
Sananvalinta
Määräinen artikkeli – suomessa?
Matti Larjavaara
Onko suomeen muiden kielten vaikutuksesta syntynyt tai syntymässä määräinen artikkeli? Entä millaisia pulmia syntyy, kun käännetään tekstiä artikkelikielestä artikkelittomaan?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Paikannimet
Yhdysadjektiivit
Marja Lehtinen
Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Taivutus ja johtaminen
Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla
Aino Sinisalo
Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.
Paikannimet