Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Hen on heistä kaikkein kaunein
Otto Nuoranne
Kesäkuussa ilmestynyt uusi suomennos James Joycen virstanpylväsromaanista Ulysses nosti esiin tunteita herättävän kielikysymyksen. Kääntäjä Leevi …
Uudissanat
Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä
Sari Maamies
Paras kirja, jonka olen lukenut – vai minkä? Milloin relatiivipronominina on joka, milloin mikä?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Kukakohan tämän on kirjoittanut?
Riitta Korhonen
Kysymys: Erilaisten kieli-inhokkilistojen kärkisijoilla on pitkään sinnitellyt kysymyssanatyyppi kukakohan, missäköhän. Miten näitä kysymyssanoja nykyään käytetään …
Kysyttyä
Onko eläinkin hän?
Riitta Hyvärinen
Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Se ja hän puhutussa kielessä
Hanna Lappalainen
Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.
Yleiskieli ja puhekieli
Saitko kelvon selkäsaunan?
Heikki Hurtta
Kysymys: Sanomalehdessä kirjoitettiin: ”Kelvon kahden hengen huoneen saa [Lontoossa] keskustasta jo 50–100 punnalla.” Nykysuomen sanakirjan …
Kysyttyä
Niille, joita asia kiinnostaa
Sari Maamies
Se, joka lähtee viimeisenä, sammuttaa valot – vai pitäisikö sanoa hän, joka? Voiko ihmiseen viitata pronominilla se?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Kuulutko ”meihin”?
Tuure Hurme
Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet