Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Iso suomen kielioppi

Auli Hakulinen

Vuodesta 1995 tekeillä ollut suomen kielen deskriptiivisen kieliopin hanke on viimein saatu päätökseen. Iso suomen kielioppi, noin 1 650-sivuinen suomen kielen rakenteen kuvaus, ilmestyy lokakuussa 2004 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Kieliopin päätoimittaja Auli Hakulinen kertoo, millainen kirja on kyseessä?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Magneettinen signaali

Leija Arvassalo

Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö …

Kysyttyä

Merenkulkusanasto kummastuttaa

Riitta Eronen, Sami Takala

Kysymys: Ruotsiin menevän laivan voi ilmaista joko proprilla Ruotsin-laiva tai appellatiivilla ruotsinlaiva. Ruotsin-laiva tarkoittanee mitä …

Kysyttyä

Oikeat merkinnät tietotekniikkaan

Hyvin monet merkit ja merkinnät, esimerkiksi lainausmerkit, kellonajat, päivämäärät ja mitat, ovat sidoksissa kieleen ja …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Onko lähestymistavassa naisiin korjattavaa?

Raija Lehtinen

Jos lähestymistapa naisiin on kunnossa, niin olisiko valittamista vastuunkannossa ikävistä asioista, maksuhalukkuudessa ruoasta tai lähtöajassa kouluun? – No, hyvä on, arvasitte oikein: en ole puhumassa näistä asioista vaan näiden ilmausten rakenteesta; Tehän luette parhaillaan Kielikello-lehteä.

Rakenteet

Palvelujen vai palveluiden? Monikon genetiivimuotojen vaihtelusta

Matti Räsänen

Sanotaanko palvelujen vai palveluiden? Vai olisiko muoto sittenkin palveluitten? Entä klassikkojen vai klassikoiden? Kaikki nämä muodot ovat mahdollisia. Miten ja miksi monikon genetiivin muoto näin vaihtelee?

Taivutus ja johtaminen

Pilkulleen

Riitta Eronen

Pilkku on vain pieni välimerkki, mutta se herättää suuria tunteita. Viime syksynä pilkku innosti lehtien …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa

Martti Kahla

Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Heikki Hurtta

Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta

Taivutus ja johtaminen

Tietotekniikan merkintöjen määrittely alkanut

Erkki I. Kolehmainen

Kielikellossa 3/2004 (Oikeat merkinnät tietotekniikkaan) haettiin osanottajia ryhmään, joka käsittelee Suomen kieli- ja kulttuuriympäristön tietoteknisille toteutuksille asettamia vaatimuksia. Vaikka ryhmän toiminta on jo käynnistynyt, se säilyy avoimena, ilman aikomustakaan sulkeutua.

Merkit, numerot ja lyhenteet