Nimet
Lapin pitäjien nimiä
Samuli Aikio
Lapissa matkatessaan tapaa oudon kaikuisia paikannimiä ja joutuu kyselemään, mitä mikin rova tai Posio mahtaa merkitä. Jo pelkästään pitäjien ja kylien nimet kuulostavat suomalaiskävijän korvaan vierailta. Selittämistä niissä onkin.
Paikannimet
Larussa vai Lauttasaaressa – kaupunkinimistö tutuksi
Terhi Ainiala
Espa, Steissi, Lintsi, Hietsu, Manta ja Kaivari ovat pääkaupunkimme tunnetuinta nimistöä. Ne ovat epävirallisia kaupunkinimiä, joita ei ole koottu arkistojen kokoelmiin eikä talletettu rekistereihin. Tutkittua tietoakaan kaupunkinimistöstä ei vielä juuri ole. Vähitellen kaupunkien paikannimistön salat kuitenkin aukeavat uuden tutkimushankkeen myötä.
Paikannimet
Luovutettujen kuntien suomalaisnimien taivutus
Saara Welin
Monet karjalaiset pitäjäseurat ja järjestöt toimivat aktiivisesti ja julkaisevat artikkeleita ja kirjoja. Niissä on paljon …
Taivutus ja johtaminen
Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet
Sami Suviranta
Sodan jälkeen Neuvostoliiton rajan taakse jääneiden alueiden paikannimien käyttö voi tuottaa pulmia. Monista tunnetaan täällä ainoastaan vanha suomalainen nimi, mutta osa on meilläkin korvattu venäläisellä, esimerkiksi Enso nimellä Svetogorsk. Milloin sitten käytetään venäläistä, milloin vanhaa suomalaista nimeä?
Paikannimet
Maiden ja saarten nimien taivuttaminen
Sari Maamies, Raija Moilanen
Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.
Paikannimet
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Sanojen taustaa
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Paikannimet
Kaukaisia nimiä…
Saara Welin
Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota …
Paikannimet
Käytännön nimitietoa
Sirkka Paikkala
Maiden nimiä verkossa Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n …
Paikannimet
Burma ja Myanmar
Saara Welin
Kaakkois-Aasiasta tulevissa uutisissa näemme vastedes yhä yleisemmin Burman sijasta nimen Myanmar. Sitä muistuttavia nimiä on …
Paikannimet