Nimet - Sivu 9 - Kielikello

Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet

2/2001

Sami Suviranta

Sodan jälkeen Neuvostoliiton rajan taakse jääneiden alueiden paikannimien käyttö voi tuottaa pulmia. Monista tunnetaan täällä ainoastaan vanha suomalainen nimi, mutta osa on meilläkin korvattu venäläisellä, esimerkiksi Enso nimellä Svetogorsk. Milloin sitten käytetään venäläistä, milloin vanhaa suomalaista nimeä?

Paikannimet

Maiden ja saarten nimien taivuttaminen

2/2001

Sari Maamies, Raija Moilanen

Yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset heijastuvat myös nimiin, ja siksi niiden kirjoittamista koskevia suosituksia on syytä tarkastella uudestaan aika ajoin. Suomen kielen lautakunta käsitteli maiden, saarten ja saarivaltioiden nimien kirjoittamista viimeksi syksyllä 2000.

Paikannimet

Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi

2/2001

Kirsti Aapala

Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.

Sanojen taustaa

Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet

2/2001

Kaisa Rautio-Helander

Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.

Paikannimet