Nimet
Kolmen rotkon pato
Sari Maamies
Kiinassa Jangtsejokeen rakenteilla olevan padon nimestä on esiintynyt lehdistössä eri versioita: Kolmen solan / kanjonin …
Paikannimet
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Sami Suviranta
Ruotsin maakuntien ja läänien nimistä useimpia käytetään suomessa ruotsinmukaisessa asussa. Vain muutamista tutuimmista nimistä on käytössä vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi, kuten Värmlanti.
Paikannimet
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Sari Maamies
Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme …
Taivutus ja johtaminen
Kongosta Kongoon
Sirkka Paikkala
Kun Afrikan sydämessä sijaitseva savannien ja sademetsien Zaire (Zaïre) julistautui toukokuussa 1997 Kongon demokraattiseksi tasavallaksi, …
Paikannimet
Maakuntakatsaus
Sirkka Paikkala
Nimistö on yhteistä kielellistä omaisuutta, jonka jatkuvuuteen perustuu kyky hahmottaa paikkoja ja laajempia aluekokonaisuuksia. Pitkien aikojen kuluessa vakiintuneet nimet kantavat mukanaan historiaa, ja niillä on alueen väestölle myös tunnearvo. Siksi vakiintuneen nimikäytännön muuttaminen on harkittava huolellisesti. Epäjohdonmukaisesta nimien valinnasta seuraa helposti sekaannuksia, jopa riitoja, mistä aluehallinnon uudistus tarjoaa tuoreita esimerkkejä.
Paikannimet
Yhdysnimien taivutus
Saara Welin
Porilainen Antti Pekola kysyy kotikaupunkinsa paikannimien taivutuksesta. Kysymys on alun perin lähetetty monien Kielikellonkin lukijoiden …
Taivutus ja johtaminen
Alastarolla mutta Ylistarossa
Sari Maamies
Kielikellossa 4/96 on ikävä virhe sivulla 30 kirjoituksessa, jossa esitellään sisä- ja ulkopaikallissijan käyttöä. Sijanvalinnan …
Taivutus ja johtaminen
Kääntäjät ja Suomen paikannimet
Sirkka Paikkala, Mikael Reuter
Suomen kaksikielisyys näkyy mm. siten, että monilla kunnilla on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Suomeksi …
Kansalliskielet
Mistä on kartan nimet tehty?
Tiina Manni-Lindqvist
Kartat ovat mielenkiintoista luettavaa: joka niemellä ja notkolla on oma nimensä, joka voi kertoa paljonkin seudusta, sen luonnosta, asukkaista ja historiasta. Nimet herättävät kysymyksiä ja kiihottavat mielikuvitusta. Joskus ehkä myös ihmetellään, miten kartantekijä on saanut kaikki nimet karttaan. Nimiä ei suinkaan keksitä tai muokata työpöydän ääressä, vaan kaikki kartoissa esiintyvät nimet perustuvat niiden käyttäjien eli paikkakuntalaisten antamiin tietoihin. Tämän artikkelin kirjoittaja Tiina Manni-Lindqvist työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä, jossa huolehditaan mm. siitä, että nimet tulevat karttoihin oikein.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Teuvalle ja Temmekselle, Korppooseen ja Keminmaahan
Saara Welin
Suomen kielen käyttäjä joutuu kiinnittämään alituiseen huomiota kaupunkien, kuntien ja kylien nimien paikallissijataivutukseen, puhuupa sitten …
Taivutus ja johtaminen