Kielimuodot
Editoiva toimittaja on laadunvalvoja
Ville Eloranta
Laadukkaissa sanoma- ja aikakauslehdissä on kirjoittavien toimittajien lisäksi joukko editoivia eli tekstiä käsitteleviä toimittajia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä
tiukkoja ja väljiä normeja
Riitta Korhonen, Sari Maamies
Jotta yleiskieli olisi toimiva yhteinen käyttöväline, ilmausvaihtoehtojen käyttöä on tarpeen jossain määrin ohjailla. Keväällä 2015 ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas antaa vastauksia kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Ohjailevat normit ovat osin tiukkoja, osin väljiä ja vaihtoehtoja sallivia. Kaikesta vaihtelusta ei voi antaa selviä ohjeita.
Kielen vaihtelu
Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi
Henna Leskelä, Raija Moilanen, Suvi Syrjänen
Kielitoimiston ohjepankki on verkossa toimiva kieli- ja nimiohjeiden hakupalvelu. Tässä kirjoituksessa esitellään ohjepankin käyttöä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kansalaisten käsityksiä virkakielestä
Kati Karvinen
Julkishallinnon käyttämää virka- ja asiointikieltä on kehitetty ja huollettu jo vuosikymmenten ajan, mutta monista hyvistä saavutuksista huolimatta sitä kritisoidaan edelleen. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon kielestä kesällä 2013.
Tunteet ja asenteet
Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?
Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi …
Yleiskieli ja puhekieli
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Eläköityä ja muita ongelmasanoja
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä
Aino Piehl
Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.
Virka- ja lakikieli
Se ja hän puhutussa kielessä
Hanna Lappalainen
Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.
Yleiskieli ja puhekieli