Siirry sisältöön

Kielimuodot

Kansalaisten käsityksiä virkakielestä

Kati Karvinen

Julkishallinnon käyttämää virka- ja asiointikieltä on kehitetty ja huollettu jo vuosikymmenten ajan, mutta monista hyvistä saavutuksista huolimatta sitä kritisoidaan edelleen. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon kielestä kesällä 2013.

Kielimuodot

Miten suomalaisessa kaunokirjallisuudessa puhutaan?

Miten kirjoitettuun tekstiin saadaan syntymään vaikutelma puheesta? Kysymykseen vastaavat professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi …

Yleiskieli ja puhekieli

Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta

Jenni Viinikka, Eero Voutilainen

Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.

Yleiskieli ja puhekieli

Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?

Jaakko Anhava

Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …

Kielimuodot

Eläköityä ja muita ongelmasanoja

Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.

Taivutus ja johtaminen

Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä

Aino Piehl

Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.

Kielimuodot

Se ja hän puhutussa kielessä

Hanna Lappalainen

Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.

Yleiskieli ja puhekieli

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan

Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.

Yleiskieli ja puhekieli

Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla

Anu Rouhikoski

Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.

Yleiskieli ja puhekieli

Että ja letkeät lainat

Riitta Korhonen

Kysyitkö, että mitä vikaa tässä tekstissä oikein on? – Suoran ja epäsuoran lainauksen rajamaastossa kulkeminen ei ole aivan helppoa.

Rakenteet