Kielimuodot
Ensikielenä ”muu” – maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomi
Mia Halonen
Suomessa puhutaan ensikielenä monia maahanmuuttajien kieliä. Suomi on usein maahanmuuttajalasten toinen, kolmas tai neljäskin kieli. …
Yleiskieli ja puhekieli
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Pekka Kukkonen, Sari Maamies
Suomessa ilmestyy kymmenittäin sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan ahkerasti. Sanomalehdet tuottavat päivittäin valtavan määrän kirjoitettua …
Yleiskieli ja puhekieli
Kohti yleishyvää puhekieltä. Yleiskielen historiaa
Taru Kolehmainen
Kun puhutaan koko kieliyhteisölle yhteisestä kielimuodosta, tarvitaan käsitettä yleiskieli. Mutta mitä se on? Miten käsite on muotoutunut, ja mitä sillä eri aikoina on tarkoitettu?
Yleiskieli ja puhekieli
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Näkökulmia yleiskieleen
Pirjo Hiidenmaa
Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …
Yleiskieli ja puhekieli
Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 2/2000 (ks. Lue myös) käsittelin englannin sanojen, sanontojen ja lauserakenteiden sekaannuttavia vaikutuksia suomen kieleen. Amerikkalaisen vierailijan luento ja sitä seurannut keskustelu herättivät ajatuksen, sekaannuttaako englannin kieli myös paljon käytyä keskustelua kirja- ja puhekielen suhteesta.
Yleiskieli ja puhekieli
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Yleiskieli ja puhekieli
Televisiouutisten kielestä
Arvi Lind
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …
Kieli käytössä
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Yleiskieli ja puhekieli
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli