Kielimuodot
Paperilta biteiksi Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.
Sanakirjat ja sanastot
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
Erissä maailmoissa
voiko eri-sana taipua?
Reeta Östberg
Yleiskielessä sana eri esiintyy substantiivin edellä eikä sitä taivuteta (esimerkiksi eri syistä). Sanaa käytetään kuitenkin myös suositusten vastaisesti (merkitys on eri, erillä tavalla).
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Petri Lauerma
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Yleiskieli ja puhekieli
”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Yleiskieli ja puhekieli
Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Yleiskieli ja puhekieli
Yleiskieli, puhekieli, murre Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Henna Leskelä
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Monikot syövät yksikköä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.
Yleiskieli ja puhekieli
