Kielimuodot
Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?
Salli Kankaanpää
Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.
Virka- ja lakikieli
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
näin sanasto syntyi
Matti Räsänen
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Sanakirjat ja sanastot
Sanojen merkitys syntyy tekstilajista
Elisa Kotiniemi
Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?
Virka- ja lakikieli
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Ulla Tiililä
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Virka- ja lakikieli
Virkakieli koettelee lukijaa
Riitta Suominen
Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.
Virka- ja lakikieli
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Laura Rostén-Jokinen
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Virka- ja lakikieli
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä
Henna Makkonen-Craig
Sähköisen palvelun kielenhuolto on oma lajinsa, jossa yhdistyvät suomen kielen asiantuntijuus, kielenhuolto, valmius tuottaa tekstiä digitaaliseen ympäristöön sekä käytettävyysajattelu. Näin luonnehtivat työnsä vaatimuksia Verohallinnon kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl.
Virka- ja lakikieli
Vuoden selväsanainen -kilpailusta ideoita ja intoa virkakielen parantamiseen
Liisa Raevaara
Tänä vuonna Vuoden selväsanainen -kilpailun voittajaksi valittiin Kelan viestintä ja sen Kela-tärpit. Kela-tärpit ovat lyhyitä, lukijaa puhuttelevia ja tyyliltään kevyitä tietopaketteja, joilla Kela kertoo etuuksistaan sosiaalisessa mediassa.
Virka- ja lakikieli
Tekstien valta sosiaali- ja hoitotyössä
Henna Makkonen-Craig
Kotimaisten kielten keskus järjesti 10.4.2018 Tekstien valta ihmistyössä -seminaarin, jonka teemana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tekstityö. Seminaari oli Tekstualisoituva julkishallinto -hankkeen päätös, ja suurin osa esiintyjistä oli Elämän ja kuoleman tekstit -kirjan kirjoittajia.
Virka- ja lakikieli