Kieli yhteiskunnassa
Hattu ässään vai paljain päin?
Antti Alanen
Kirjoittaessaan kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta Martti Kahla ja Tapani Harviainen (Kielikello 2/2003) ottivat esiin asian, jolla …
Keskustelua
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Klaas Ruppel
Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin …
Keskustelua
Kirjoja ohjeiden tueksi
Riitta Eronen, Vappu Orlov
Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet …
Keskustelua
Kommentti
Tarja Riitta Heinonen
Vastauksessani Heikki Kangasniemen kysymykseen Kielikellossa 4/2002 tulin ottaneeksi esille eventiivi-muodon. Kuten Jaakko Anhava huomauttaa, kovin …
Keskustelua
Lieneisikö mahdollista?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …
Keskustelua
Siirrekirjainnusongelmiin ei yhtä ratkaisua
Erkki I. Kolehmainen
Kielikellon numeroissa 2/2003 ja 3/2003 (ks. Lue myös) on käsitelty venäjän kielen siirrekirjainnusta. Haluaisin esittää …
Keskustelua
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 (ks. Lue myös) ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä …
Keskustelua
Vielä jäsennyksestä
Pekka Lammivaara
Jaakko Anhavan vastineessa Kielikellossa 4/2002 kirjoitukseeni ”Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme” (Kielikello 2/2002) esittämäni lauseenjäsennyksen perusteet …
Keskustelua
Viinit ja iso alkukirjain
Jukka Mannerkorpi
Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien …
Keskustelua
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Keskustelua