Kieli yhteiskunnassa
Puolipisteen pääpulma
Jaakko Anhava
Kielikellon numero 2/2006 oli kokonaan väli- ja muille merkeille omistettu teemanumero. Siinä käsiteltiin myös puolipistettä, …
Keskustelua
”Forttumi-ilmiö”
J. Pahikkala
Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …
Keskustelua
Kaikki eivät ole bongareita
Erkki Laine
Pekka Rahko puuttui viime Kielikellossa (3/2006) bongata-verbin oikeaan käyttöön. Hänen mukaansa lintuharrastus ei ole pelkkää …
Keskustelua
Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta
Pekka Rahko
”Bongaa pingviini”, kehotti taannoin jäätelömainos, ja lintuharrastajat saattoivat todeta mainoksen kerrankin kohtelevan bongata-verbiä oikein. Sana …
Keskustelua
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Jaakko Anhava
Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …
Keskustelua
Kirjallisuutta alakouluunkin
Kadar György
Joskus tuntuu siltä, että meitä opettajia ja oppilaita käytetään koekaniineina ja Suomen koululaitosta koekenttänä. Osa …
Keskustelua
Standardisoida vai standardoida?
Tuomo Ilomäki
Kielikellon numeron 1/2005 artikkelissa Kritisoida (ks. Lue myös) vai kritikoida pohdittiin kiintoisasti kysymystä, ”miksi toiset …
Keskustelua
Nimiä ja naapureita
Jaakko Anhava
Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.
Keskustelua
Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa
Martti Kahla
Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta …
Keskustelua