Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Puolipisteen pääpulma

Jaakko Anhava

Kielikellon numero 2/2006 oli kokonaan väli- ja muille merkeille omistettu teemanumero. Siinä käsiteltiin myös puolipistettä, …

Kieli yhteiskunnassa

”Forttumi-ilmiö”

J. Pahikkala

Fortum-yhtiön nimi on melko uusi – otettu käyttöön, kun entinen Neste Oy yhdistyi tiettyjen sähköyhtiöiden …

Kieli yhteiskunnassa

Kaikki eivät ole bongareita

Erkki Laine

Pekka Rahko puuttui viime Kielikellossa (3/2006) bongata-verbin oikeaan käyttöön. Hänen mukaansa lintuharrastus ei ole pelkkää …

Kieli yhteiskunnassa

Lintuharrastus ei ole pelkkää bongausta

Pekka Rahko

”Bongaa pingviini”, kehotti taannoin jäätelömainos, ja lintuharrastajat saattoivat todeta mainoksen kerrankin kohtelevan bongata-verbiä oikein. Sana …

Kieli yhteiskunnassa

Taifuunit ja muutkin myrskyt

Jaakko Anhava

Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …

Kieli yhteiskunnassa

Kirjallisuutta alakouluunkin

Kadar György

Joskus tuntuu siltä, että meitä opettajia ja oppilaita käytetään koekaniineina ja Suomen koululaitosta koekenttänä. Osa …

Kieli yhteiskunnassa

Standardisoida vai standardoida?

Tuomo Ilomäki

Kielikellon numeron 1/2005 artikkelissa Kritisoida (ks. Lue myös) vai kritikoida pohdittiin kiintoisasti kysymystä, ”miksi toiset …

Kieli yhteiskunnassa

Nimiä ja naapureita

Jaakko Anhava

Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.

Nimet

Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa

Martti Kahla

Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä

Tapani Harviainen, Martti Kahla

Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta …

Kieli yhteiskunnassa