Kieli yhteiskunnassa
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kielipolitiikka
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Julkaisuja
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Vähemmistökielet
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Sirpa Suhonen
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Sanakirjat ja sanastot
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Naurettava š
Pasi Linnus, Sari Maamies
On tunnettu tosiasia, että varmat totuudet eivät ole naurettavia. Eihän se, mikä on täydellisen syvällisesti …
Keskustelua
Nooniljoona ruusua?
Lars Runeberg
Riitta Hyväriselle ruusuja siitä, että hän selvitti Kielikellossa 3/2000 ansiokkaasti, miten ”yllättävän suurillekin luvuille on …
Keskustelua
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet