Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?

Martti Tiula

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …

Keskustelua

Saako lyhyesti ihmetellä

M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen

Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …

Keskustelua

Silmänkääntöä

Erkki Lyytikäinen

Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei …

Keskustelua

Ulkomaisten rakennusten nimistä

Paula Ehrnebo

Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden …

Keskustelua

Vielä b, g, d

Teuvo H. Huotari

Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …

Keskustelua

Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä

Risto Piispanen

Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi …

Keskustelua

Harhaan joutunutta viestintää?

Eino Koponen

Viime Kielikellon (4/1992) julkaisemissa suomen kielen lautakunnan suosituksissa kiinnittyi huomioni kannanottoon, jonka mukaan koulujen kuvaamataito-niminen …

Keskustelua

Kaksi uutta henkilönnimikirjaa

Ritva Liisa Pitkänen

Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Niinpä henkilönnimiä ja varsinkin etunimiä koskevalla tiedolla tuntuu olevan loputon …

Julkaisuja

Kielellinen seksismi ja tasa-arvo

Johanna Ketola

Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …

Keskustelua

Lobbaillaanko meille tutor?

Seppo Saherma

Yliopistomaailmassa on jostakin kummasta syystä levinnyt käyttöön englantilainen tutor-sana. Kun avoin yliopisto toimii yhä useammin …

Keskustelua