Kieli yhteiskunnassa
Nimistönhuolto, kielellistä ympäristönsuojelua
Sari Maamies
Tämä Kielikellon numero on omistettu nimistölle ja sen huollolle. Nimistönhuolto on tärkeä osa kielenhuoltoa. Nimistö …
Toimitukselta
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Samuli Aikio, Sirkka Paikkala, Peter Slotte
Millaisia nimiä teille ja muille kohteille tulisi antaa kaksikielisillä alueilla? Miten luodaan kaksikielinen nimistö: voiko nimiä kääntää, pitääkö niitä mukauttaa vai säilyvätkö ne muuttumattomina molemmissa kielissä?
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kielipolitiikka
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Julkaisuja
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Vähemmistökielet
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta
Uusi Matkaviestinsanasto on valmistunut
Sirpa Suhonen
Erikoisalojen suomenkielisen sanaston kehittäminen on tärkeää työtä, joka vaatii onnistuakseen sekä kielen että kyseessä olevan alan asiantuntijoiden yhteistyötä. Tekniikan Sanastokeskuksella on pitkä kokemus erikoisalojen termien kehittämisestä. Sanastokeskuksen työn näkyviä tuloksia ovat mm. kirjoina julkaistavat monikieliset sanastot, joissa termit esitetään määritelmineen.
Sanakirjat ja sanastot
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja
Anja Malm
Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.
Vähemmistökielet
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
Harri Mantila
Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.
Vähemmistökielet