Kieli yhteiskunnassa
Puhutaanko eurokodeissa eurokodeista?
Martti Tiula
Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen toi muiden mukana velvoitteen ottaa käyttöön rakenteellisen lujuuden suunnittelunormit, jotka yleisesti …
Keskustelua
Saako lyhyesti ihmetellä
M. A. Numminen, Paavo Pulkkinen
Kielikellon numerossa 2/95 oli Paavo Pulkkisen mielenkiintoinen ja hauska artikkeli sanojen viime, viimeinen ja viimeisin …
Keskustelua
Silmänkääntöä
Erkki Lyytikäinen
Runsas vuosi sitten ilmestyneessä kirjassaan Hetkisen pituus Olli Nuutinen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, jota ei …
Keskustelua
Ulkomaisten rakennusten nimistä
Paula Ehrnebo
Saara Welin kirjoitti Kielikellossa 4/1994 hyvin seikkaperäisesti ja valaisevasti ulkomaisten rakennusten nimistä suomenkielisessä tekstissä. Periaatteiden …
Keskustelua
Vielä b, g, d
Teuvo H. Huotari
Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine …
Keskustelua
Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä
Risto Piispanen
Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi …
Keskustelua
Harhaan joutunutta viestintää?
Eino Koponen
Viime Kielikellon (4/1992) julkaisemissa suomen kielen lautakunnan suosituksissa kiinnittyi huomioni kannanottoon, jonka mukaan koulujen kuvaamataito-niminen …
Keskustelua
Kaksi uutta henkilönnimikirjaa
Ritva Liisa Pitkänen
Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Niinpä henkilönnimiä ja varsinkin etunimiä koskevalla tiedolla tuntuu olevan loputon …
Julkaisuja
Kielellinen seksismi ja tasa-arvo
Johanna Ketola
Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …
Keskustelua
Lobbaillaanko meille tutor?
Seppo Saherma
Yliopistomaailmassa on jostakin kummasta syystä levinnyt käyttöön englantilainen tutor-sana. Kun avoin yliopisto toimii yhä useammin …
Keskustelua