Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Vihkosesta verkkolehdeksi

Sari Maamies

Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielikellon uudet tuulet

Sari Maamies

Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Lehden ulkoasu muuttuu, ja sisältö järjestellään uudella tavalla. Myös hakutoimintoa …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Pöydällä limittäin Kielikellon numeroita eri vuosikymmeniltä.

Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina

Frida Ahonen

Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?

Muut kielet

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

Bianca Ortiz Holmberg

Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

Vähemmistökielet

Kirsi Kohtala-Ghane ja Tuuli Uljas kannustavat kielenkantajia käyttämään suomea. Kuva: Kristoffer Henrysson.

Työtoverin ja ystävän muistoksi
Riitta Eronen 1954–2021

Sari Maamies

Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeisenä arkiaamuna saimme suru-uutisen: Kielikellon entinen toimittaja ja päätoimittaja, kielenhuoltaja, kotuslaisten arvostama työtoveri …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana

Petri Lauerma

Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä. ​​​

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Yleiskieli, puhekieli, murre
Kielimuodot kielenhuollon oppaissa

Henna Leskelä

Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Numeron lyhenne ja elämän merkitys
kielineuvontaa kolmella vuosikymmenellä

Sari Maamies

Vuonna 2020 on vietetty virallisen kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1945 perustettiin Kielitoimisto-niminen yksikkö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alaisuuteen, ja tuolloin aloitettu työ jatkuu edelleen Kotimaisten kielten keskuksessa. Alusta alkaen olennainen osa kielenhuollon toimintaa on ollut kielenkäyttäjiä palveleva neuvonta. Kielineuvoja näkee työssään ihmisten arjen ja juhlan, tekniikan kehityksen ja maailmanpolitiikan käänteet, mutta jotkin kysymykset pysyvät samoina vuodesta toiseen.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Paikannimilausuntoja ja taivutusongelmia
nimistönhuollon historiaa

Petra Saarnisto

Nimistönhuolto on erityyppisten nimien käyttöä koskeviin kysymyksiin erikoistunutta kielenhuoltoa. Sekä nimistönhuollolla että Suomessa käytettävien paikannimien keruulla on pitkät perinteet. Kielenhuollon merkkivuonna juhlitaan myös nimistönhuollon pitkäjänteistä työtä.

Kielenhuollon historia ja periaatteet