Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Kätilöopistolla ja konservatoriossa

Sari Maamies

Opisto-sanaa taivutetaan yleensä sisäpaikallissijoissa, kun halutaan ilmaista siellä oleskelua. Opiskellaan siis vaikkapa Otavan opistossa mieluummin …

Taivutus ja johtaminen

Liveroolipeli eli asuroolipeli

Sari Maamies

Roolipelit ovat saaneet alkunsa fantasia- ja scifikirjallisuudesta. Pelitapoja on useita. Yksi roolipelin muoto on lautapeli, …

Kysyttyä

Lähdetäänkö Thaimaahan, matkustetaanko Tšekkiin?

Sari Maamies

Thaimaa-nimestä näkee ja kuulee joskus illatiivia ”Thaimaaseen”. Tällöin sitä on taivutettu samoin kuin vaikkapa nimeä …

Kysyttyä

Miljoona ecua ja tuhat markkaa

Sari Maamies

EU-käännöstyön yhteydessä on törmätty tarpeeseen löytää lyhenne ilmaukselle miljoona ecua. Joissakin käännöksissä on käytetty lyhennettä …

Kysyttyä

Mix

Sari Maamies

Sananmukaisesti mix tarkoittaa ’sekoitusta’. Liike-elämän terminä sanaa käytetään puhuttaessa asiakaskunnasta, esimerkiksi laivayhtiöllä on ”matkustaja-mix”. Tällaiseen …

Kysyttyä

Muuttolaisuus

Sari Maamies

Kielitoimistolta on kysytty hyvää sanaa kuvaamaan pakolaisuutta, siirtolaisuutta ym. kansainvälistä muuttoliikettä. Suomen kielen lautakunta on …

Kysyttyä

Määräaikainen, ma.

Sari Maamies

”Virkaa tekevät” ja ”viransijaiset” ovat nykyään määräaikaisia, esimerkiksi määräaikainen professori. Lyhenteeksi käy ma.: ma. professori …

Kysyttyä

Nojapyörä

Sari Maamies

Kielitoimistolta on tiedusteltu nimitystä eräänlaiselle polkupyörälle, jota poljetaan lähes selinmakuuasennossa; ohjaimet ovat pyörän sivussa. Englanniksi …

Kysyttyä

On demand

Sari Maamies

Uusi tekniikka mahdollistaa ns. on demand -periaatteen hyödyntämisen. Karkeistaen kyse on siitä, että sähköiseen muotoon …

Kysyttyä

Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa

Marika Tandefelt

Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.

Kielipolitiikka