Kieli käytössä
Puhdas kaula
Anneli Hänninen, Sinikka Torkkola
Kysymys: Olemme muutaman kerran sisareni kanssa pohtineet ja lähipiiristäkin kyselleet, mistä tulee sanonta ”siinä sitä …
Kysyttyä
Rulettaa
Riitta Eronen, Erkki Savolainen
Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. …
Kysyttyä
Set-top boxista tv-sovitin
Raija Moilanen
Kun taannoin alettiin mainostaa television uudenlaista, digitaalista tuotanto- ja jakelutapaa, ilmestyi keskuuteemme myös englanninkielinen termi …
Kysyttyä
Sinut korkojen kanssa – kielenhuoltajana Suomen Pankissa
Riitta Hyvärinen
Suomen Pankin kielenhuoltaja Kaisa Paasovaara ei työkseen tutki seteleitä luupilla tai istu holvissa lukkojen takana. …
Kieli ja työelämä
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?
Riitta Eronen, Arto L. Savolainen
Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas …
Kysyttyä
Viestintävirasto
Riitta Eronen
Entinen Telehallintokeskus on nykyiseltä nimeltään Viestintävirasto (huom. iso alkukirjain).
Kysyttyä