Kieli käytössä
Talo täynnä tekstityöläisiä
Elina Heikkilä, Annastiina Viertiö
Jos yrityksen toimialana on laskutus, voisi kuvitella, ettei talossa kirjoitustaitoa juuri tarvita – riittää, kun hallitsee numerot. Todellisuus on kuitenkin toinen. Niin jaospäällikkö, tiedottaja kuin luotonvalvojakin joutuu miettimään työssään hyvän tekstin piirteitä ja suhdetta kirjoittamiseen.
Kieli ja työelämä
Tasasumman merkkinä ,–
Aino Piehl
Pilkkua ja yhdysmerkkiä on käytetty merkitsemään, että summa koostuu kokonaisista markoista ja pennien määrä on …
Kysyttyä
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä
Uusitalon vai Uudentalon?
Pirjo Mikkonen
Miten taipuvat sellaiset sukunimet, joissa alkuosana on adjektiivi? Onko oikein sanoa ”Liisa Uusitalon auto suistui …
Kysyttyä
Vltava vai Moldau?
Pirjo Mikkonen
Tšekissä virtaa pääkaupungin Prahan läpi joki, jonka nimi on tšekin kielellä Vltava. Saksaksi sen nimi …
Kysyttyä
Volgajoki on yksinkertaisesti Volga
Pirjo Mikkonen
Varsinkin ikivanhat suurten jokien ja järvien sekä vuorten nimet ovat usein yksiosaisia, niihin ei kuulu …
Kysyttyä
Vähäenergiainen ruokavalio
Sari Maamies
Sanasta energia on mahdollista muodostaa kaksi adjektiivia. Tuttu ja vakiintunut on sana energinen eli tarmokas, …
Kysyttyä
Yksiniitinen
Riitta Eronen, Pekka Kuisma
Kysymys: Jokin aika sitten radiossa puhuttiin eräässä haastattelussa ”yksiniittisestä”, kun ilmiselvästi tarkoitettiin yksiniitistä. Onko sekaannuksen …
Kysyttyä
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista
Sari Maamies
Pentti Leino esittelee kirjoituksessaan "Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari" tilastoja ylioppilasaineista (ks. Lue myös). Opettajat ja aineiden arvostelijat eli sensorit tuntevat tilastojen lukuihin tiivistyvän tekstien todellisuuden. Se ei ole yksiselitteinen eikä yksivärinen.
Kielen opetus ja oppiminen