Artikkeli
Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta
Marja Lehtinen
Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …
Artikkeli
Vielä z:n ääntämisestä
Eeva Maria Närhi
Kielikellon edellisessä numerossa (1/1982) oli kirjoitus vieraiden nimien ääntämisestä. Siinä mainittiin kreikkalaisten nimien z:n ääntyvän …
Artikkeli
Vieraiden nimien ääntäminen
Eeva Maria Närhi
Tavoitteet ja käytäntö Suomen kielen lautakunta on v. 1981 parissa kokouksessaan käsitellyt vieraiden nimien ääntämisongelmia. …
Artikkeli
”ongelmatiikka”
Viime aikoina on usein käytetty sanaa ongelmatiikka virallisissakin yhteyksissä. Ongelmatiikka ei kuitenkaan ole suomen kielen …
Artikkeli
hälyttää
Suomen u- tai y-loppuisista sanoista johdetut kausatiivis-faktiiviset verbit ovat lyhytvokaalisia: kouluttaa, kesyttää, hyödyttää, levyttää, pölyttää, …
Artikkeli
kalkkiutua
Sanan kalkki taivutusmuodoissa on i: kalkin : kalkkia. Sanasta johdetussa verbissä on siten siinäkin i, …
Artikkeli
Kieli ja virkakoneisto
Valtioneuvosto asetti 18.10.1979 komitean selvittämään hallinnon ja oikeudenkäytön kielen ongelmia. Komitean asettamispäätöksen perustelut ja komitean kokoonpano on esitetty Kielikellossa 2/1979. Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” luovutettiin opetusministeri Kalevi Kivistölle 10. elokuuta 1981. Seuraavassa mietinnön tiivistelmä.
Artikkeli
kohdalla
”DDR:n hyppääjien kohdalla hypyt olivat pitkiä.” Tällaiseen kohdalla-sanan käyttöön ei ole mitään syytä. Useimmiten riittää …
Artikkeli
Kokea
Anneli Räikkälä
Tässä Kielikellossa kaksi kirjoitusta käsittelee muotisanoja. Oman lisänsä muotisanakeskusteluun antoi Kari Suomalainen kuvittaessaan Helsingin Sanomiin …
Artikkeli
Milloin joka-pronominia voi käyttää?
Anneli Räikkälä
Relatiivipronominit joka ja mikä viittaavat edellä (joskus jäljempänäkin) olevaan sanaan tai koko lauseeseen. Niiden keskinäiseen …
Artikkeli