Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

joku – jokin

Matti Sadeniemi

Näiden pronominien käyttöalat eivät ole aivan tarkkarajaisia, vaan ne peittävät osaksi toisensa. Substantiivinen käyttö on …

Artikkeli

joku, jokin – eräs – yksi

Matti Sadeniemi

Sanoilla joku ja jokin viittaamme sellaiseen, jota emme tunne, josta emme tiedä, kuka tai mikä …

Artikkeli

kuka, ken – mikä

Matti Sadeniemi

Hiukan samantapainen kuin hän ja se -sanojen on kysyvien kuka (ken) ja mikä -pronominien suhde: …

Artikkeli

kumpikin – molemmat

Matti Sadeniemi

Antti ja Pekka, molemmat yhtä innokkaina. Molemmat on tässä monikollinen. Mutta jos käytetään sanaa kumpikin, …

Artikkeli

Neuvontatoiminta, päätöksentekoprosessi, ratkaisumalli

Terho Itkonen

”Kehityshäiriöitä yritetään korjata laajenevalla neuvontatoiminnalla.” – ”Suurisuuntainen tutkimustoiminta on päässyt käyntiin.” – ”Hormonit vaikuttavat aineenvaihduntatoimintoihin …

Artikkeli

Omistusliitteet

Matti Sadeniemi

Jos peräkkäin on kaksi tai useampia eri persoonaa olevia genetiivejä, omistusliite määräytyy viimeisen mukaan: Veljeni …

Artikkeli

sellainen

Matti Sadeniemi

Luistimia on myyty tänä vuonna runsaasti, vaikka hyvät sellaiset eivät ole suinkaan halpoja. Ostin levysoittimen, …

Artikkeli

tehdä niin

Matti Sadeniemi

Kirjakielessä näkee vierasvoittoista tapaa viitata edelliseen verbiin tehdä-sanalla ja jollakin demonstratiivipronominilla, esim. [ Hengen ravintoa] …

Artikkeli

tämä – tuo – se (hän)

Matti Sadeniemi

Viittaussuhteet Aivan karkeasti luonnehtien voimme sanoa, että tämä viittaa sellaiseen, joka on puhujan kosketeltavissa, käsillä, …

Artikkeli

Kirjakielen viisaudenhampaita

Terho Itkonen

Puhekielelle on paljolti ominaista ilmaisun löyhyys, laveus, ”analyyttisyys”, kirjakielelle taas kiinteys, suppeus, ”synteettisyys”. Tällaista ilmaisun …

Artikkeli